Robotisaatiota pelätään ja siihen uskotaan. Uusi teknologia tulee, halusimme sitä tai emme. Siksi meidän kannattaa ottaa siitä kaikki hyöty irti, ottaa ohjat käsiimme ja päättää, miten robotit hyödyntävät juuri meitä parhaiten. Robotit eivät aiheuta massatyöttömyyttä. Taloushistoriassa uusi teknologia nimittäin on aina tuottanut enemmän uutta työtä, kuin vienyt ammatteja mennessään.
Osallistuin syyskuun alussa eurooppalaisten ammattijärjestöjen yhteiseen työhyvinvointiseminaariin Wienissä.
Yksi teema aihelistalla oli robotisaatio. Kuuntelin silmät ymmyrkäisinä pessimististä esitystä siitä, kuinka robotisaatio tuhoaa työpaikat ja romuttaa yhteiskuntamme.
Seminaarin perusteella voi todeta, että Etelä-Euroopassa robotisaatioon ei osata sanoa vielä oikein mitään, Keski-Euroopassa suhtaudutaan kriittisesti, mutta pohjoismaissa asia koetaan jo melko luonnolliseksi.
Mitä hyvää robotisaatiossa sitten on? Tässä viisi positiivista huomiota aiheesta.
1. On se maailma ennenkin muuttunut – ja se on hyvä asia
Moni tänä päivänä luonnolliseksi asiaksi kokemamme digitaalinen keksintö on alun perin sotateknologista huipputekniikkaa. Yhdysvaltojen puolustusministeriön väki olisi pudonnut 1970-luvulla tuoleiltaan, jos olisivat kuulleet, että 2000-luvulla heidän kehittämänsä GPS-järjestelmä on kaikkien saatavilla älypuhelimissa.
Niin ikään 1970-luvun tietämillä syntyi suuri häly hissipoikien työttömyydestä, kun taloihin alkoi tulla automatisoituja hissejä. Suomalainen hissejä valmistava pörssiyhtiö Kone työllistää tällä hetkellä noin 40 000 ihmistä ympäri maailmaa.
Hevoset ovat kadonneet länsimaalaisesta työvoimasta, mikä aiheutti aikanaan myös pelkoa. Hevosten tilalle tulivat autot, autoteollisuus, korjaamo- ja huoltoala öljyteollisuuden kasvusta puhumattakaan. Pyrkimys autojen ja päästöjen vähentämiseen puolestaan työllistää ympäristöalaa ja se on kehittänyt joukkoliikennettämme.
Maailma muuttuu ja kehittyy, se on luonnollista ja yleensä myös hyvä asia. Arkemme, helpottuu, talous kasvaa, köyhyys vähenee ja hyvinvointi lisääntyy.
Yleisesti ottaen Suomi on OECD-maissa kärkipäässä siinä, että asioita on jo automatisoitu hyvin pitkälle. Meillä muutos ei ole välttämättä niin mullistavaa, kuin esimerkiksi Eu-maassa Romaniassa, jossa on aivan normaalia tehdä edelleen maatöitä hevosilla.
Kun yksi ovi sulkeutuu, on avattava uusi ovi.
2. Robotisaatio luo uusia työpaikkoja
Etlan tutkimuspäällikkö Antti Kauhasen mukaan robotisaatio ei johda massatyöttömyyteen. Roboteilla voidaan korvata yksittäisiä työtehtäviä, mutta varsinainen ammattien katoaminen tapahtuu hitaasti.
Ihminen on luova olento. Kun uutta teknologiaa otetaan käyttöön, ihmisillä on usein taipumus sopeutua tilanteeseen ja löytää uusia tehtäviä vanhojen kadotessa.
Työtehtäviä katoaa, mutta tilalle syntyy myös uusia. Teknologia synnyttää täysin uusia työtehtäviä, niin kuin historia on meille osoittanut. Itse asiassa taloushistoriassa teknologian kehitys on luonut enemmän uusia työpaikkoja kuin tuhonnut niitä.
3. Ei robotti vs. ihminen, vaan robotti ja ihminen yhdessä
Toisinaan keskustellaan siitä, voittaako robotti jossain vaiheessa ihmisen. Tulevaisuudessa kysymys on kuitenkin siitä, mitä ihminen ja robotti voivat tehdä yhdessä.
Esimerkiksi väestön vanhenemisen vuoksi on tärkeää, että hoivatyössä ihmisen tukena on myös robotti. Erilaiset mittaus-, tarkkailu- ja nostolaitteet vapauttavat hoitajia tärkeämpiin tehtäviin, kuten vaikkapa asiakkaidensa kanssa seurusteluun ja heidän kuuntelemiseensa.
4. Robotit ovat askel parempaan työsuojeluun
Robottien ansiosta voimme tehdä tulevaisuudessa myös sellaisia asioita, jotka ovat olleet ihmiselle vaarallisia tai jopa mahdottomia.
Robotit voivat työskennellä huolettomasti maanjäristysalueella tai kemikaalien parissa. Esimerkiksi vuorotyö voi altistaa ihmisen muun muassa syövälle, mutta robotti valvoo sujuvasti yötkin.
Parhaimmillaan robotti tukee ihmisen työtä ja vapauttaa hänet tylsistä, vaarallisista ja raskaista, suorittavista töistä.
5. Robotit parantavat yksityisyyttämme
Robotit mahdollistavat ihmisille paremman yksityisyydensuojan. Pankkiautomaatilla ei ole niin noloa todeta tilin olevan tyhjä kuin pankkivirkailijan edessä.
Hoitotyössä robotti voi auttaa vessaan siinä missä hoitajakin, eikä kukaan ole vahtimassa suoritusta.
Automaatio voi löytää tekemämme virheet, ja huomauttaa niistä ajantasaisesti sekä yksityisesti. Jokaista kirjoitusvirhettä ei siis ole pakko käydä läpi koko osaston palaverissa.
Johtopäätös: Muutos on sittenkin käsissämme – miten tahdomme hyödyntää robotteja?
Robotti ei korvaa ihmisen luovuutta, sosiaalisia taitoja tai bisnesvainua.
Ihmisen empatia, verkostoitumis-, vuorovaikutus, motivointi- ja valmennustaidot eivät ainakaan aivan lähitulevaisuudessa ole korvattavissa teknologialla. Ihminen toimii myös poikkeus- ja kriisitilanteissa tehokkaammin, kuin ohjelmoitu keinoäly.
Ihmisen työpanosta ei taloudellisestakaan näkökulmasta katsottuna edes kannata jättää käyttämättä, sillä yhdessä ihminen ja robotti pystyvät maksimoimaan tuottavuutensa.
Robotisaatio vaikuttaa luonnollisesti työyhteisöihin. Tärkeää on ottaa koko työyhteisö mukaan keskusteluun siitä, miten me hyödynnämme parhaiten uutta teknologiaa ja miten se helpottaa parhaiten juuri meidän arkeamme ja työtehtäviämme.
MITin professorin Erik Brynjolfssonin sanoin: Kysymys ei ole siitä, mitä robotit tekevät meille, vaan siitä, miten me haluamme hyödyntää robotteja juuri meidän omassa työssämme.
