Ammattiyhdistysliike on kriisissä ja sen toiminta syventää
talousahdinkoa. Näin väittävät esimerkiksi Tampereen yliopiston professori ja
oikeistovaikuttajat
Ay-järjestöt ovat saaneet kritiikkiä monesta suunnasta ja
järjestöjä moititaan jopa Suomen talouskriisin syventämisestä. Kokoomusnuorten
puheenjohtaja Susanna Kosken mielestä ay-liike pitää saada kuriin (http://www.hs.fi/politiikka/). Björn Wahlroosin (http://www.hs.fi/talous/) mukaan ay-liike sahaa omaa oksaansa, sillä työntekijöiden oikeuksista pidetään Suomessa niin tiukasti kiinni, että työnantajat siirtävät toimintansa mieluummin ulkomaille kuin taistelevat hankalien ehtojen ja jatkuvien palkankorotusvaatimusten kanssa.
Moni heristää sormeaan ammattijärjestöille myös siksi, että
turhiksi koetut lakot haittaavat Suomen vientiä ja maailmalla mielikuva
Suomesta luotettavana tavarantoimittajana kärsii. Kriitikkojen mukaan
hankaluudet ja kalliit työntekijät ohjaavat lakkauttamaan toimintoja Suomessa
ja siirtämään yksiköitä sinne, missä pieneenkin palkkaan ollaan tyytyväisiä.
Toisin sanoen sellaisiin maihin, joissa ei varsinaista ay-toimintaa ole. Vaikka
ammattijärjestöjen on tarkoitus suojella työntekijöitään, se tekee ainakin
oikeistosiiven mukaan jäsenilleen karhunpalveluksen karkottamalla työpaikat
maasta kokonaan.
Ay-liike on kuin kirkko
Tampereen yliopiston professori Harri Melin (http://yle.fi/uutiset/)
on kuitenkin sitä mieltä, että Suomen lakot ovat hyttysen ininää maailmalta
katsottuna. Paljon suurempiakin lakkoja on ympäri maailmaa, eivätkä ne ole
vähentäneet kansainvälistä kiinnostusta kaupankäyntiin, hän sanoo.
Toisaalta ammattijärjestöjä on pilvin pimein, mutta vain
tietyt näkyvät. Kaikissa järjestöissä ei lakkoilla, mutta yksien toiminta
leimaa muitakin.
Professorin mielestä jotain täytyisi kuitenkin tehdä. Teollista
tuotantoa on jo vuosikymmeniä siirretty halvan työvoiman maihin ja ay-liike on
menettänyt valtaansa.
Ennen vanhaan ay-toimintaan kuuluminen oli velvollisuus.
Tänä päivänä ammattijärjestöjen toiminta on asiakaspalvelua. Melin vertaa
ay-toimintaa kirkkoon, sillä ennen kirkkoon kuuluminenkin oli velvollisuus. Nyt
asiakkaat pitäisi houkutella mukaan mahdollisimman monipuolisilla ja
laadukkailla palveluilla. On saatava vastinetta jäsenmaksurahoille.
Melinin mukaan ay-liikkeisiin pitäisi tehdä ensinnäkin
nuorennusleikkaus ja ehkä myös sukupuolenvaihdos. Ay-päälliköt ovat pääosin
eläkeikää lähestyviä miehiä, joiden aikana työelämä on ollut jotain aivan
muuta, kuin mitä se tällä hetkellä on. Melinin mukaan ammattijärjestöjä
johtavat tiukasti ikääntyvät miehet, vaikka valtaosa järjestön asiakaskunnasta
olisikin nuoria naisia. Tämä kasvattaa etäisyyttä johdon ja jäsenten välille.
Some ja nuoret pätkätyöläiset haltuun
Melinin mukaan järjestöjen toiminta jumittaakin pitkälti
vanhoissa kaavoissaan eikä niiden ympyröissä ymmärretä välttämättä nykyisestä
työelämästä paljoakaan.
Työtä on saanut ennen helposti ja työsuhteet ovat olleet
säännöllisiä ja vakituisia. Tämän päivän työelämä on pirstaleista ja työsuhteet
ovat monelle neli- viisikymppisellekin vielä pätkittäisiä. Ammattijärjestöt
ajavat Melinin mukaan lähinnä vakituisissa työsuhteissa olevien etuja.
Vakituisen työn ulkopuolelle jää kuitenkin esimerkiski parisataatuhatta yksinyrittäjää,
pätkätyöläiset, freelancerit, opiskelijat ja tuntityöläiset. Toki heidänkin
kohteluaan ohjaavat työehtosopimukset ja työlainsäädäntö, mutta heidän etujaan
ajetaan järjestöissä huomattavasti vakityöntekijöitä vähemmän. Edut siis
kumuloituvat vain tietylle joukolle.
Melinin mielestä ammattijärjestöt voisivat laskeutua
nykyaikaan myös viestinnässään. Sosiaalinen media pitäisi ottaa haltuun ja
ay-liikkeen byrokraattisuudesta, hierarkkisuudesta ja eliittitasosta pitäisi
päästä eroon. Yhä useampi tämän päivän duunari on hyvin koulutettu mies tai
nainen, ja kaipaa palkankorotuksen lisäksi laadukasta ja inhimillistä
työelämää. Ammattiyhdistyksen on osattava vastata myös tähän entistä paremmin.
Melin siis peräänkuuluttaa nuoria johtoon ja myös naisia enemmän näkyviin ammattijärjestöjen ja keskusjärjestöjen johtoportaassa. Facebook ja Twitter auki, keskustelu käyntiin nuoren polven kanssa, kaikki ideat ammattijärjestöiltäkin kehiin työpaikkojen säilyttämiseksi ja uusien luomiseksi - ja ei muuta kuin uuden alkuun.
