Testaa millainen viestijä olet työyhteisössä!

Työilmapiirin vaikuttaa oleellisesti se, millaisia kommunikoijia työyhteisössä on. Viestintätaidot vaikuttavat asiakassuhteisiin, johtajien ja alaisten suhteisiin sekä tietenkin työkavereiden väleihin joko hajottavasti tai rakentavasti. 

Työyhteisön toimivuudessa jopa 90 prosenttia on kiinni siitä, miten ihmissuhteet toimivat. Taloudelliset ym. resurssit vaikuttavat vain 10 prosenttisesti.

Testaa millainen viestijä olet ja lue kuvaukset jälkikäteen kuvan alta!

(Ps. tämä testi pätee myös parisuhteessa)




Tee testi!

Kuva: www.internetmonk.com

Useimpien ihmisten kommunikointitapaan vaikuttavat erilaiset asiat, kuten elämäntilanne, vireystila ja aiemmat kokemukset asioista ja ihmisistä. Suhtaudumme eri ihmisiin eri tavoin ja peilaamme herkästi toistemme käytöstä. Meissä jokaisessa voi olla ripaus eri viestintätyylejä, mutta usein yksi on hallitsevin. Omaa viestintätyyliään voi myös treenata.

Aggressiivinen tyyli

Aggressiivinen eli hyökkäävä tyyli tarkoittaa sitä, että omia oikeuksia puolustetaan voimakkaasti. Viestintätyyli ei ole neuvottelevaa, vaan painottuu lähinnä voitto/tappio -näkemykseen. Keskustelun vastapuoli on siis joko aggressiivisen henkilön puolella, tai häntä vastaan. Oikeudet koetaan usein vain itseä koskeviksi, toisten oikeuksista ei olla välttämättä kiinnostuneita. 

Aggressiivinen viestijä on siis jyräävä. Hänestä totuus on absoluuttinen, eikä sitä hetkauta mikään. Hän saattaa vähätellä muiden mielipiteitä ja yleistää (”insinöörit ovat kaikki juuri tuollaisia”) tai korostaa itseään ja omaa osaamistaan (”minä olen ollut tässä talossa 20 vuotta, minä tiedän kyllä”). Hän sortuu helposti myös jälkiviisasteluun (”tiesin kyllä että tässä käy juuri näin”).

Aggressio voi näkyä äänen korottamisena, ivallisuutena, jyräävinä ja lukkoon lyötyinä mielipiteinä, painostamisena, uhkailuna, toisten mielipiteen syrjäyttämisellä, perusteettomina leimaamisina ja epäluuloisuutena. Aggressio näkyy myös sanattomana, kuten silmien pyörittelynä, tuhahteluna, merkitsevinä katseina tai mököttämisenä. 

Aggressiota ei usein tunnisteta itsessä, mutta sitä nähdään helposti muissa. Aggressio voidaan kietoa myös huumoriin ivallisuuden keinoin.

Aggressiivisuus on kulttuurisesti yleisemmin miesten tyyli kuin naisten, koska miesten ”suoraan puhumista” on pidetty perinteisesti hyväksytympänä kuin naisten. Aggressiivisuus on kuitenkin yleistynyt myös naisten keskuudessa. 

Aggressiivisuus johtuu tutkijoiden tulkintojen mukaan usein siitä, että henkilö on esimerkiksi lapsena jäänyt muiden ihmisten jalkoihin tai hän on kokenut omien vanhempiensa jääneen altavastaajiksi. Aggressiivisen viestijän kannattaa harjoitella mielipiteidensä ilmaisua rakentavalla tavalla.

Epäassertiivinen tyyli

Epäassertiivinen tyyli tarkoittaa vetäytyvää ja alistuvaa viestintätapaa. Patoutunut alistuvaisuus voi kuitenkin välillä purskahtaa esiin myös aggressiona. Epäassertiivinen tyyli ilmenee siten, että henkilö on usein kykenemätön pitämään puoliaan. Hän jättää ilmaisematta omat tarpeensa, näkemyksensä ja toiveensa. Tavoitteena voi olla toisten miellyttäminen ja konfliktien välttäminen. Taustalla saattaa olla heikko itsetunto ja viestintätaitojen puute.

Epäassertiivinen vähättelee helposti itseään, ei osaa ottaa vastaan positiivista palautetta, on huono tekemään päätöksiä ja kyselee paljon mielipiteitä muilta. Hän vetäytyy tilanteesta, on hiljaa, pyytelee perusteettomastikin anteeksi, käyttää tekosyitä ja asettuu herkästi marttyyriksi.

Voidaan puhua myös näennäisestä epäassertiosta. Henkilö toimii ensin passiivisesti, mutta syyllistää jälkikäteen muita siitä, ettei hänen tarpeitaan otettu huomioon. Epäassertiivinen saattaa myös arvostella kollegaansa muille, mutta ei uskalla tuoda ongelmaa esiin suoraan työkaverilleen.

Epäassertiivisuus on tyypillisintä naisille kulttuurisen ja kasvatuksellisen historiamme vuoksi. Perinteisesti tyttöjä on kasvatettu olemaan ”kiltisti”, mikä on usein tarkoittanut myös vaitioloa. Tärkeämpää kuitenkin olisi, että epäassertiivinen pohtisi, kuinka toisi mielipiteitään esiin rakentavasti.

Assertiivinen tyyli

Assertiivinen tyyli tarkoittaa tasa-arvoista ja vastavuoroista kommunikointitapaa. Assertiivinen henkilö on empaattinen ja kuuntelee toisia, mutta tuo kohteliaasti esiin myös omia toiveitaan ja tunteitaan. Hän on analyyttinen ja pystyy muuttamaan mielipiteitään, jos lisätiedot antavat siihen aihetta. Assertiivinen ihminen pohtii aidosti, mitä on tapahtunut ja miksi. Hän pyrkii ratkaisuihin metsästämättä syyllisiä. Lisäksi hän tutkii taustat ennen kuin täräyttää mielipiteensä. Hän esittää tarkentavia kysymyksiä ja antaa toiselle osapuolelle mahdollisuuden korjata ongelmatilanne.

Assertiivinen henkilö arvostaa omaa osaamistaan, mutta antaa helposti kehuja myös muille. Hän huolehtii omista oikeuksistaan rakentavasti, mutta hän antaa oikeuksia mielellään toisillekin. 

Assertiivisuus on ystävällisyyttä, aktiivisuutta ja ratkaisukeskeisyyttä ja se on luonteeltaan tunnustelevaa, rehellistä ja rakentavaa.



 

Lähteet & taustat:

Loin testin Pirkko Huhtisen kyselylomakkeen ja hänen pitämänsä viestintäkoulutuksen pohjalta. Kiitokset siis hänelle, Työterveyslaitokselle ja Zef-kyselypalvelulle!

Pirkko Huhtisen kirjallisuutta:

Neuvottelijan vuorovaikutustaidot (2011)

Näkökulmia neuvotteluihin ja palavereihin (2002)

www.monivire.fi