Työyhteisön toimivuudessa jopa 90 prosenttia on kiinni siitä, miten ihmissuhteet toimivat. Taloudelliset ym. resurssit vaikuttavat vain 10 prosenttisesti.
Testaa millainen viestijä olet ja lue kuvaukset jälkikäteen kuvan alta!
(Ps. tämä testi pätee myös parisuhteessa)
Tee testi!
Kuva: www.internetmonk.com |
Useimpien ihmisten kommunikointitapaan vaikuttavat erilaiset asiat, kuten elämäntilanne, vireystila ja aiemmat kokemukset asioista ja ihmisistä. Suhtaudumme eri ihmisiin eri tavoin ja peilaamme herkästi toistemme käytöstä. Meissä jokaisessa voi olla ripaus eri viestintätyylejä, mutta usein yksi on hallitsevin. Omaa viestintätyyliään voi myös treenata.
Aggressiivinen tyyli
Aggressiivinen eli hyökkäävä tyyli tarkoittaa sitä, että omia
oikeuksia puolustetaan voimakkaasti. Viestintätyyli ei ole neuvottelevaa, vaan
painottuu lähinnä voitto/tappio -näkemykseen. Keskustelun vastapuoli on siis joko
aggressiivisen henkilön puolella, tai häntä vastaan. Oikeudet koetaan usein vain itseä koskeviksi,
toisten oikeuksista ei olla välttämättä kiinnostuneita.
Aggressiivinen viestijä on siis jyräävä. Hänestä totuus on
absoluuttinen, eikä sitä hetkauta mikään. Hän saattaa vähätellä muiden
mielipiteitä ja yleistää (”insinöörit ovat kaikki juuri tuollaisia”) tai
korostaa itseään ja omaa osaamistaan (”minä olen ollut tässä talossa 20 vuotta,
minä tiedän kyllä”). Hän sortuu helposti myös jälkiviisasteluun (”tiesin kyllä
että tässä käy juuri näin”).
Aggressio voi näkyä äänen korottamisena, ivallisuutena, jyräävinä
ja lukkoon lyötyinä mielipiteinä, painostamisena, uhkailuna, toisten
mielipiteen syrjäyttämisellä, perusteettomina leimaamisina ja epäluuloisuutena.
Aggressio näkyy myös sanattomana, kuten silmien pyörittelynä, tuhahteluna, merkitsevinä katseina tai mököttämisenä.
Aggressiota ei usein tunnisteta itsessä, mutta sitä nähdään helposti muissa. Aggressio voidaan kietoa myös huumoriin ivallisuuden keinoin.
Aggressiivisuus on kulttuurisesti yleisemmin miesten tyyli
kuin naisten, koska miesten ”suoraan puhumista” on pidetty perinteisesti
hyväksytympänä kuin naisten. Aggressiivisuus on kuitenkin yleistynyt
myös naisten keskuudessa.
Aggressiivisuus johtuu tutkijoiden tulkintojen mukaan
usein siitä, että henkilö on esimerkiksi lapsena jäänyt muiden ihmisten jalkoihin tai hän on kokenut omien vanhempiensa jääneen altavastaajiksi. Aggressiivisen viestijän kannattaa harjoitella mielipiteidensä ilmaisua rakentavalla tavalla.
Epäassertiivinen tyyli
Epäassertiivinen vähättelee helposti itseään, ei osaa ottaa vastaan positiivista palautetta, on huono tekemään päätöksiä ja kyselee paljon mielipiteitä muilta. Hän vetäytyy tilanteesta, on hiljaa, pyytelee perusteettomastikin anteeksi, käyttää tekosyitä ja asettuu herkästi marttyyriksi.
Voidaan puhua myös näennäisestä epäassertiosta. Henkilö toimii ensin passiivisesti, mutta syyllistää jälkikäteen muita siitä, ettei hänen tarpeitaan otettu huomioon. Epäassertiivinen saattaa myös arvostella kollegaansa muille, mutta ei uskalla tuoda ongelmaa esiin suoraan työkaverilleen.
Epäassertiivisuus on tyypillisintä naisille kulttuurisen ja kasvatuksellisen historiamme vuoksi. Perinteisesti tyttöjä on kasvatettu olemaan ”kiltisti”, mikä on usein tarkoittanut myös vaitioloa. Tärkeämpää kuitenkin olisi, että epäassertiivinen pohtisi, kuinka toisi mielipiteitään esiin rakentavasti.
Assertiivinen tyyli
Assertiivinen henkilö arvostaa omaa osaamistaan, mutta antaa helposti kehuja myös muille. Hän huolehtii omista oikeuksistaan rakentavasti, mutta hän antaa oikeuksia mielellään toisillekin.
Assertiivisuus on ystävällisyyttä, aktiivisuutta ja ratkaisukeskeisyyttä ja se on luonteeltaan tunnustelevaa, rehellistä ja rakentavaa.
Lähteet & taustat:
Loin testin Pirkko Huhtisen kyselylomakkeen ja hänen pitämänsä viestintäkoulutuksen pohjalta. Kiitokset siis hänelle, Työterveyslaitokselle ja Zef-kyselypalvelulle!
Pirkko Huhtisen kirjallisuutta:
Neuvottelijan vuorovaikutustaidot (2011)
Näkökulmia neuvotteluihin ja palavereihin (2002)
www.monivire.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti