Viina vie kaksi miljoonaa työpäivää vuodessa

Kuva: Workinprogress

Työikäisten yleisin kuolinsyy Suomessa on viina. Työelämässä olevista arviolta jopa 300 000 on alkoholisteja ja yli puolet työntekijöistä on riskikäyttäjiä. Työterveyslaitos on arvioinut, että viinan takia menetetään jopa kaksi miljoonaa työpäivää vuodessa.

Alkoholin takia yhteiskunnan varoja kuluu vuodessa noin miljardi euroa sosiaalihuollon, poliisin ja muiden viranomaisten kuluihin. Tämän lisäksi alkoholi on merkittävä syy työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla. 

Eläke-Tapiolan tekemän tutkimuksen mukaan jopa yli 50 prosentissa uusista työkyvyttömyyseläkehakemuksista on taustalla alkoholiriippuvuus ja sen aiheuttamat sairaudet. Tilastojen tulkintaa hankaloittaa se, että alkoholismi ei suoranaisesti kelpaa työkyvyttömyysdiagnoosiksi, vaan usein diagnoosiksi kirjataan esimerkiksi masennus. Tosin alkoholi itsessään aiheuttaakin masennusta ja useita muita sairauksia.

Valmisteilla oleva alkoholilainsäädännön uudistus on suuria tunteita herättävä. Terveysviranomaiset ja -järjestöt vaativat alkoholiveron nostoa, prosenttimäärien laskemista sekä alkoholin myynnin rajoittamista. Panimoiden ja ravintoloiden edustajat puolestaan muistuttavat Viron viinarallista ja työpaikkojen menetyksistä, jos alkoholin saantia hankaloitetaan. Molemmat osapuolet osoittelevat tilastoja, joissa Suomi joko on tai ei ole kansainvälisesti katsottuna alkoholin ongelmakäyttäjien maa. Olemmepa kärjessä tai emme, alkoholi aiheuttaa meille paljon ongelmia.

Suomalainen asenne alkoholiin on usein melko suojeleva ja toisinaan myös vähättelevä. Jo nuorena opitaan siihen, että kännissä sekoilu on hauskaa ja putkaan joutuminenkin on vain seikkailu. Juopoille nauretaan tai heidät vain kierretään kaukaa. Kunnollista ongelmiin puuttumisen mallia ei ole olemassa. 

Työpaikoilla alkoholihaittoja ehkäisevä työ on varsin vähäistä, vaikka tarve koetaan yleisesti ottaen suureksi. Alkoholistin epänormaali käyttäytyminen tuo jännitteitä työyhteisöön ja haittaa työilmapiiriä. Poissaolijan työt jäävät muiden harteille ja työnteko takkuaa. Alkoholismi vaikeuttaa asiakaspalvelua ja aiheuttaa vaaratilanteita. Se tuo merkittäviä kustannuksia työnantajalle poissaolojen ja laskeneen työtehon kautta. Suuret yritykset joutuvat osallistumaan myös työkyvyttömyyseläkkeistä johtuviin kustannuksiin.

Monilla työpaikoilla on teoriassa olemassa varhaisen puuttumisen malli, mutta käytäntö jää yksittäisten esimiesten varaan. Puuttuminen on usein vaikeaa, sillä alkoholismia on mahdollista piilotella pitkäänkin. Ennen varsinaista alkoholismia viinan suurkulutus voi näkyä työpaikoilla työtehon laskuna, poissaoloina, myöhästelyinä, selittelynä ja uupumisena. Flunssa iskee helpommin alkoholin suurkuluttajaan kuin kohtuukäyttäjään. Näitä ongelmia esiintyy kuitenkin työpaikoilla muutenkin, joten viinan osuutta niissä on joskus vaikeaa arvioida.

Havaitsemisvaiheessa ongelmien korjaamien voi olla jo hyvinkin työlästä. Jos työntekijä on pakko irtisanoa laiminlyötyjen tehtävien vuoksi, inhimillinen tragedia irtisanotun kohdalla on suuri, kun tärkeä päivärytmiä ylläpitävä elementti sortuu. Työnantajalle irtisanomispäätös on usein raskas.

Työpaikoilla kuitenkin on muutamia keinoja, joiden avulla päihdeongelmia voidaan ehkäistä. Päihdeohjelman laatiminen on työterveyshuoltolaissa määrätty, joten se kannattaa valmistella huolella. 

Alkoholiongelmia voidaan ehkäistä myös hyvää työilmapiiriä ja työyhteisöä kehittämällä. Sosiaalinen tuki ja avoin keskusteluilmapiiri edistävät vaikeidenkin asioiden käsittelyä. Stressin ja kuormituksen hallinta on niin ikään tärkeää työpaikoilla, koska stressi lisää riskiä päihdeongelmiin. Alkoholittomia(kin) virkistystapahtumia on hyvä vaalia. Lisäksi työterveyshuollolla ja tiedon jakamisella on merkittävä rooli päihdetyössä. 

Tärkeimmän painoarvon saa kuitenkin esimiestyö ja johtaminen. Pomojen on oltava esimerkillisiä ja puututtava ongelmiin nopeasti siitäkin huolimatta, ettei alkoholisti helposti myönnä riippuvuuttaan. Esimiehen on otettava asia puheeksi, mutta pysyttävä tyynenä, jämäkkänä ja silti ystävällisenä. Hänen on pystyttävä auttamaan alkoholistia kohtaamaan oma tilansa. Tehtävä ei suinkaan ole helppo.

Jokaisen työntekijän on osattava johtaa itseään, eikä vastuuta alkoholiongelmista tietenkään voida kaataa työpaikkojen niskaan. Työpaikkojen olisi silti hyvä tiedostaa mahdollisuudet, joiden avulla he pystyvät nostamaan tuottavuuttaan, mutta auttamaan samalla sellaista työntekijää, jolla itsensä johtamisen avaimet ovat hukassa. Terveet ja hyvinvoivat työntekijät ovat jokaisen työpaikan etu. Lisäksi ongelmiin puuttuminen säästää jokaisen veronmaksajan kukkaroa.

Lähteet:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=33277

Ilmarinen
http://www.ilmarinen.fi/Production/fi/ilmarinen/06_mediapalvelu/02_uutiset_tiedotteet/00_uutiset_2011/2011_06_21.jsp#.UzK5uhDqW70

Aamulehti
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194827814713/artikkeli/ministeri+alkoholi+suomessa+halpaa+ilta-+sunnuntai-+ja+juhlapyhamyynti+mietittavaksi.html?utm_source=leiki&utm_medium=aamulehti&utm_campaign=kontekstuaalinen
 
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194883903603/artikkeli/alkoholi+on+suuri+tyourien+lyhentaja+paihdetyolaiset+kannattavat+myyntirajoituksia.html

Työterveyslaitos
http://www.ttl.fi/fi/tyo_ja_ihminen/Documents/Alkoholi_ja_tyopaikka.pdf
Juha Voutilainen: Avaa alkoholistin silmät. TTT-lehti nro 3/2014, s. 33

Iltasanomat
http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1288549641019.html
http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1288565317597.html