 |
| Kuva: Workinprogress |
Hallituksen kehysriihessä
tehtyjä päätöksiä on
arvosteltu
pienituloisten ja lapsiperheiden piiskaamisen lisäksi investointien ja kasvun lyttäämisestä. Muun muassa Ilmarisen varatoimitusjohtaja Jaakko Kiander ja Aktian pääekonomisti Anssi Rantala uskovat, että menoleikkaukset ja veronkorotukset syövät talouskasvua ja heikentävät työllisyyttä. Budjettiriihen kasvupakettia puolestaan pidetään oikeansuuntaisena, mutta vaatimattomana.
Tällä hetkellä sekä yritysten että hallituksen toimet painottuvat pääasiassa säästöjen tekemiseen. PK-yrityksistä alle 10 prosenttia on kasvuhakuisia, uusista yrityksistä vain murto-osa. Tärkeää olisi kuitenkin löytää pitkän tähtäimen ratkaisuja, saatava aikaan kasvua, uusia työpaikkoja, luovia ja villejä innovaatioita sekä intoa kaupata näitä ideoita myös Suomen ulkopuolelle. Luovuudella saadaan aikaan uutta, leikkaamalla ei.
Työterveyslaitoksella on todettu, että työelämässämme emme voi enää olla nykyistä nopeampia tai ottaa enempää työtä harteillemme. Jatkuvat irtisanomiset tarkoittavat kuitenkin usein sitä, että irtisanottujen työt kaatuvat muiden niskaan.
Irtisanomistilanteissa tehtävien uudelleen organisoiminen vaatii itsessään jo luovaa ajattelua. Julkisen sektorin tehokkuusongelmat tarvitsevat uusia innovaatioita, jotta samat palvelut voidaan tuottaa jatkossa edullisemmin ja järkevämmin. Yritysmaailmassa innovaatiot vaikuttavat suoraan yrityksen arvoon. On kuljettava eteenpäin ja uusiuduttava, paikallaan polkeva yritys ei menesty. Tuottavuus edellyttää innovaatioita, innovaatiot puolestaan tarvitsevat luovuutta ja oikeanlaista ympäristöä.
Toiminnan supistaminen on myrkkyä innovaatioille ja luovuudelle. Klassinen esimerkki löytyy joidenkin vuosien takaa Nokialta, jossa tilanteiden kärjistyessä alettiin säästää kahvitauoista. Ilmainen kahvitarjoilu poistettiin, yhteisistä tiloista rakennettiin työhuoneita ja työpaikan kulttuuri muuttui kahvitaukoja vieroksuvaksi. Kun ihmiset jäivät istumaan omille koneilleen, yhteiset keskustelut ja vapaa ideointi vähenivät. Samalla innovaatiokäyrä alkoi laskea.
Nokialla kulminoitui myös eräs toinen usein innovaatioihin liittyvä ongelma: uuteen ideaan ei uskota, eikä se saa riittävästi tukea. Nokia kehitti muun muassa kosketusnäytön ennen Applea, mutta idea tyrmättiin sen kalleuden vuoksi. Myös 500 muuta kehitysehdotusta tyrmättiin. Yrityksen on osattava näyttää myös ulospäin uskonsa omiin innovaatioihin. Esimerkiksi Nokian toimitusjohtaja Stephen Elop antoi julkisesti kuolemantuomion Nokian Symbian- ja Meego-puhelimille helmikuussa 2011 vielä kun Nokian piti saada kaupaksi noin 150 miljoonaa Symbian-puhelinta.
Nokiasta olisi voitu oppia paljonkin, mutta silti monella työpaikalla vieroksutaan edelleen luovuuden ilmapiiriä. Säästetään kahvimaidosta ja saadaan työntekijät pahantuulisiksi. Työtahti on niin kireä, että kollegojen kanssa ei ehdi kahvitella tai keskustella pakollisia asioita enempää saati sitten innovoida jotakin uutta. Pakollisten töiden hoitaminen tuntuu lähinnä selviytymiseltä, joten luovuus on arjesta kaukana.
Kiireestäkin huolimatta ihmisillä syntyy työpaikan arjessa paljon uusia ideoita jokapäiväisessä työssään, joita meillä ei olisi varaa olla käyttämättä. Organisaatio voi joko tukea ja jalostaa ideointia tai torpata uudet ajatukset alkuunsa. Esimerkiksi Gore-Tex -tuotemerkin kehittäneessä yrityksessä 10% työajasta on vapaata aikaa, jolloin saa viedä eteenpäin mitä tahansa kiinnostavia projekteja.
Innovaatiot syntyvät parhaiten sellaisessa ympäristössä, jossa työntekijöillä on valtaa omaan työhönsä ja työaikaansa. Työpaikalla on rohkaistava kokeiluihin sekä riskinottoon ja sallittava epäonnistumiset. Tiedonkulun sekä vuorovaikutuksen on oltava vapaata ja resurssien riittävät. On myös tärkeää, että ideoinnille on aikaa ja ideoinnissa sallitaan huumori. Ideointipäivien tai innovointilounaiden järjestäminen sekä ideoista palkitseminen rohkaisevat myös uuden luomiseen. Tarvitaan luottamusta ja kannustusta keskeneräisillekin ajatuksille. Sadasta ideasta voi nimittäin syntyä innovaatio.
Lähteet:
Digitoday
http://www.digitoday.fi/mobiili/2010/09/27/nyt-nokia-kehitti-kosketusnayttokannykkaa-ennen-applea/201013340/66
Helsingin Sanomat
www.hs.fi/datajournalismi/10+pahinta+bisnesmokaa/a1305808740369
Talouselämä
http://www.talouselama.fi/uutiset/kasvu+kompastuu+kasvupakettiin/a2240249
Luova tietopääoma - tulevaisuuden kestävä kilpailu (2006)
Pirjo Ståhle & Markku Wilenius
Nostetaan tuottavuutta ja työelämän laatua yhdessä (2013)
Risto Tanskanen, Rauno Pääkkönen & Elina Ravantti. Työterveyslaitos
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti