Me-henki vähentää sairauspoissaoloja ja byrokratiaa

 

Tee palvelus itsellesi, työpaikallesi ja koko yhteiskunnalle - lisää yhteishenkeä töissä

Paheksuuko pomosi työntekijöiden hauskanpitoa, pitkiä kahvitaukoja tai jatkuvaa työntekijöiden välistä chattailua Yammerissa, Lyncissa tai Facebookissa? Kerro hänelle, että hän säästää sitä enemmän euroja, mitä mukavampi ja toimivampi porukka teillä on.

Yhteisöllisyys ja me-henki vaikuttavat terveyteen. Vähäiseen määrään me-henkeä liittyy 1,3-kertainen sairastumisen riski ja jopa 20−50 prosenttia suurempi masennuksen ilmenemisriski. Jos kollegasi on vetäytyvä eikä osallistu porukan toimintaan, hänellä on lähes kaksinkertainen riski sairastua.

Yksi sairauspoissaolopäivä maksaa työnantajalle noin 300−350 euroa. Työnantajalle on siis pelkkää säästöä palkata sosiaalisia ja mukavia ihmisiä, jotka tulevat toimeen keskenään.

Yhteisöllisyys on arvostusta

Yhteisöllisyys tai me-henki on asennetta toimia yhdessä ja kykyä puhaltaa yhteen hiileen. Me-henki tarkoittaa, että kollegat pitävät toisensa ajan tasalla työasioissa, uusia ideoita toteutetaan yhdessä, työyhteisön jäsenet ottavat huomioon toistensa esittämät parannusehdotukset ja että jokainen tuntee olevansa ymmärretty sekä hyväksytty. Me-henki ilmenee esimerkiksi yhteisinä arvoina, normeina, luottamuksena sekä arvostuksena ihmisten välillä.

Yhteisöllisyyteen liittyy myös työntekijöiden suhteet esimieheensä: esimieheen voidaan luottaa, hän kohtelee alaisiaan ystävällisesti sekä huomaavaisesti ja hän kunnioittaa työntekijöidensä oikeuksia.

Tieto kulkee paremmin hyvässä yhteisössä

Yhteisöllisyys parantaa työmotivaatiota, työn laatua, asiakastyytyväisyyttä ja sitoutuneisuutta. Se vähentää sairauspoissaoloja, terveyskustannuksia, henkilöstön vaihtuvuutta ja tietenkin työyhteisön välisiä ristiriitoja. Tieto kulkee ja työt sujuvat paremmin kuin huonosti toimivassa työyhteisössä.

Yhteishenki tehostaa tavoitteiden saavuttamista ja on kasaantuvaa: se kasvaa, kun sitä käytetään. Terve yhteisöllisyys sietää erilaisuutta. Kun yhteisö toimii, aikaa ei kulu kyräilyyn, kyttäämiseen ja juoruiluun.

Hyvän yhteishengen vallitessa uskalletaan yrittää ja epäonnistuakin, mikä on edellytys innovaatioiden syntymiselle. Yhteisöllisyyden puuttuessa organisaation toiminnasta tulee kankeaa ja byrokraattista. Rahaa kuluu ihmisten valvomiseen ja hallinnoimiseen. Hyvä yhteishenki lisää työntekijöiden itseohjautuvuutta, joten esimiehen ei tarvitse olla jatkuvasti päsmäröimässä ja puuttumassa yksityiskohtiin.

Kun luottamus toisiin ja yhteistyöhalu on vahvaa, ihminen tekee yhteisten päämäärien eteen usein enemmän kuin toinen odottaa. Yhteisöllisyys siis lisää tuottavuutta. Yhteisöllisyys edellyttää runsaasti tunneälyä, sillä modernissa työyhteisössä yhä useammin työskentelevä yksikkö on ryhmä, ei yksilö.

Kiitä, kehu ja tervehdi

Yksilön keinoja yhteisöllisyyden lisäämiseksi ovat ystävällinen käytös, silmiin katsominen, keskustelun avaaminen, kiitollisuuden osoittaminen onnistuneista ja hyvistä asioista, hyvien uutisten jakaminen ja tähtihetkien esiin nostaminen. On tärkeää opetella työyhteisötaitoja, kuten avoimuutta, reiluutta, auttamista, aktiivisuutta, kiittämistä, kehumista, tervehtimistä, omien jälkien korjaamista sekä palautteen antoa ja vastaanottamista. Toisen työtä on osattava arvostaa.

Säännölliset kahvitauot ja lounaat lisäävät yhteisöllisyyttä. Tauoilla töitä tai työyhteisöä koskeva tieto kulkee hyvin, joten tauot edistävät myös konkreettisesti työntekoa. Osallistu siis yhteisille tauoille - edes joskus 

Työyhteisössä kannattaa pohtia yhdessä hyviä asioita ja keskittyä siihen, missä on onnistuttu. On turha vatvoa jokaista pientäkin mokaa, se rapistuttaa yhteishenkeä.

Juhlistakaa pientäkin menestystä tai vaikkapa loman ja viikonlopun alkamista. Kun positiivisia asioita nousee usein esiin, on helpompaa aloittaa keskustelu myös ikävistä asioista. Juoruaminen kannattaa korvata positiivisilla juoruilla: yllätä ja kehu kollegaasi hänen selkänsä takana. Mieluiten myös hänelle itselleen.

Oikeudenmukainen johtaminen lisää yhteisöllisyyttä

Hyvä johtaminen, selkeä työnjako ja työyhteisön pelisäännöt sekä yhteisten tavoitteiden asettaminen edistävät yhteisöllisyyttä. Pelisäännöt on laadittava niille asioille, jotka saattavat tulkinnanvaraisuudessaan aiheuttaa kinaa.

Esimies on työyhteisön roolimalli ja esikuva. Esimies ei saa huutaa, haukkua tai arvostella asiattomalla tavalla muita. Tunne johtamisen oikeudenmukaisuudesta on äärimmäisen tärkeä tekijä yhteisöllisyyden kannalta. Johtaminen koetaan oikeudenmukaiseksi, kun työntekijä kokee tulevansa kuulluksi omassa asiassaan, säännöt ovat johdonmukaisia (ihmisiä kohdellaan samojen periaatteiden mukaan ja samat säännöt pätevät tänään ja huomenna), päätöksenteko on puolueetonta, päätökset perustuvat mahdollisimman oikeaan tietoon ja ne ovat tarvittaessa myös korjattavissa. Päätöksenteon säännöt on oltava mahdollisimman selkeät ja niistä pitää kertoa heille, joita päätökset koskevat. 

Kun johtaminen koetaan oikeudenmukaiseksi, työntekijöiden ei tarvitse taistella jatkuvasti omista oikeuksistaan työyhteisössä. Näin aikaa säästyy itse työn tekemiseen.

Yhteisöllisyydelle on tärkeää luoda aika ja paikka, koska hyvin hektisessä ja liikkuvassa työssä ei välttämättä ole mahdollisuutta lähteä yhdessä lounaalle, pitää kahvitaukoja tai osallistua yhteisiin tapahtumiin.

Hyvällä esimiestyöllä ja työpaikan yhteishengellä voidaan ehkäistä myös ennenaikaista eläköitymistä. Jos työntekijä kokee työssään runsaasti työyhteisöön ja esimiestyöhön liittyviä ongelmia, hänellä on huomattavasti korkeampi riski jäädä ennenaikaisesti eläkkeelle. Työyhteisön vaikutus työurien pidentämiseen on siis merkittävä.

Ilahduta siis tänään kollegaasi ja tee palvelus koko yhteiskunnalle!

 
Lähteet:
Marja-Liisa Manka (2011) Työnilo. Helsinki

Marja-Liisa Manka ja Riitta-Liisa Larjovuori (2013): Yhteisöllisyydellä menestykseen – opas työpaikan sosiaalisen pääoman kehittämiseen. Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos.

Tuula Oksanen, Jussi Vahtera, Anne Kouvonen, Marianna Virtanen, Anne Linna, Marko Elovainio, Jaana Pentti, Mika Kivimäki (2008): Sosiaalinen pääoma työelämän muutoksissa: Vaikutukset mielenterveyteen ja depression ilmaantuvuuteen. Työterveyslaitos