Mitä on tulevaisuuden työelämä?

Työelämän murroksessa meitä kohtaa uberisaatio ja työpaikkojen katoaminen. Omistaminen hajautuu ja omistamisen merkitys vähenee. Tulevaisuudessa ihmisen valtit ovat empatia, luovuus, innovointikyky, intuitio, luottamus ja verkostot.

 

Kuva: www.fastcompany.com

Tulevaisuudessa meiltä katoaa valtava määrä työpaikkoja. Meitä kohtaa ”uberisaatio”, jossa suuret pääomat syntyvät hyvin vähäisellä määrällä ihmisiä. Näin toteavat ajatushautomo Demos Helsingin tutkijat STTK:lle tekemässään arviossa.  

Tulevaisuudessa tuotot syntyvät jakamistalouden, markkinoiden, teknologian ja joukkojen viisauden sekä hajautetun omistamisen yhteisvaikutuksessa. 

Tulevaisuuden työelämä on massaomistamisen loppu. Suuret pääomat, kiinteistöjen, tilojen ja laitteiden ja muiden tuotannontekijöiden laaja omistaminen siirtyy yhä enemmän heille, joita nykyisen mittapuun mukaan pidämme työntekijöinä.

Yksi esimerkki tulevaisuuden yrityksestä on yksityisten ihmisten asuntoja välittävä AirBnB. Hotelliketju Hilton työllistää 150 000 työntekijää ja yrityksen arvo on noin 20 miljardia euroa, kun taas AirBnB työllistää 800 ihmistä yrityksen arvon ollessa noin 10 miljardia euroa. 

Tulevaisuudessa vähemmällä työntekijämäärällä syntyy siis sama euromääräinen arvo. Jos ja kun AirBnB vielä laajenee ja markkinoille alkaa syntyä lisää vastaavanlaisia verkostoja, monet hotellialan työpaikat ovat pian turhia.

Omistaminen jakautuu eikä esimiestä enää tarvita

AirBnBllä tai Uberilla ei ole omaisuutta kiinni takseissa tai asunnoissa, vaan yksityiset ihmiset omistavat ne. Arvo pohjautuu ihmisten väliseen yhteistyöhön ja verkostoihin.

Omistamisesta halutaan pois, koska omistaminen on rasite. Kiinteistä kuluista halutaan eroon, koska ne vähentävät joustavuutta ja syövät kassaa. Tulevaisuudessa ajaudutaan yhä kauemmas siitä ajasta, kun työnantajapatruuna omisti koko ruukin alueen tehtaineen, metsineen, peltoineen ja kouluineen.

Yritysten ja fyysisten työpaikkojen sijaan monet ratkaisut kehitetäänkin jatkossa vertaisyhteisöissä. Tulevaisuudessa yhä harvemmalla on esimiestä, työterveyshuoltoa tai ylipäätään työpaikkaa. 

Peliteollisuudessa, tutkimuksessa ja viestinnässä voi olla tehokasta luoda vaikkapa kymmenen hengen tiimejä, jotka tekevät tuotteita ilman varsinaista yhtä työnantajaa. 

Ainoastaan silloinen tuotteen tilaaja tai asiakas on käytännön työnantaja. Tilat voivat olla esimerkiksi yhteisomisteisia avokonttoreita tai tapaamiset sovitaan vaikkapa kahvilaan.

Tittelit ja ammatit katoavat - mitä sinusta sitten tulee isona?

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on ennustanut, että automatisoinnin ja teknologian kehityksen ansiosta meiltä katoaa tai ainakin muuntuu toiseen muotoon suuri määrä erilaisia ammatteja jo lähivuosina. 

Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta on puhunut jo pitkään luovasta tuhosta, jossa tuottamattomien ammattien kuuluukin tuhoutua, jotta uusia, tuottavampia työpaikkoja syntyy tilalle.

Olemme siis keskellä työelämän murrosta. Tällä hetkellä elämme kuitenkin vielä siinä maailmassa, jossa ihminen määrittyy pitkälti ammatin ja työpaikkansa pohjalta. 

Yksilö voi huonosti, jos hän on työtön. Ammatti luo identiteetin ja titteli antaa mandaatin toimia jossakin asiassa asiantuntijana. 

Meidät kasvatetaan siihen, että meistä pitää tulla ”jotakin” isona. Tulevaisuudessa voimme olla isoina ehkä jotakin muutakin, kuin pelkkä tittelimme.

Uhkana hypermeritokratia - jako menestyviin ja turvattomiin

Jakamistaloudessa, uudenlaisessa arvontuotannossa, mikrotyön tekemisessä ja merkitystä etsivien työntekijöiden maailmassa työ on epävarmempaa, mutta samalla vapaampaa. 

Uudenlainen työelämä vaatii työntekijältään huippuosaamista ja kisakuntoa kestää tiukkaakin kilpailua. 

Uhkana on kuitenkin hypermeritokratia, jossa kyvykkäimmät ansaitsevat tähtitieteellisiä summia, kun samalla iso massa joutuu kilpailemaan pienemmistä ja pirstaleisemmista töistä.

Polarisoitumisen seurauksena nykyisen mallin mukaan vain perinteisen kaltaisista työpaikoista ja työsuhteista irtisanotut voivat saada kunnollista työttömyysturvaa. Tulevaisuus edellyttää aivan uudenlaista kehitystä nykyiseen sosiaaliturvaamme. 

Työelämän muutos vaikuttaa koko yhteiskuntaan, joka on tällä hetkellä rakennettu työpaikkojen varaan. Työpaikat ovat suurin tulojen lähde hyvinvointivaltiollemme.

Työpaikkojen väheneminen voi tarkoittaa myös verotulojen vähenemistä. Jatkossa on siis mietittävä, ketä verotetaan ja miten.

Elättääkö rikas murto-osa valtaosan ihmisistä vai onko meillä muita vaihtoehtoja?

Luovuus, empatia ja innovointikyky ovat tulevaisuuden meriittejä

Robotit tulevat, mutta on myös paljon asioita, joita ne eivät voi korvata. Ihmisen luovuus, empatiakyky, intuitio ja ihmisten välinen yhteistyö, luottamuksen synnyttäminen sekä verkostot ovat oleellisia meriittejä tulevaisuuden työelämässä. 

Viestintä, oikeanlainen teknologia, kommunikaatiotaidot ja ihmisten mentaalinen kehittyminen ovat avainasioita verkostojen syntymisessä.

Jatkossa teot merkitsevät, eikä kellokortilla ole enää merkitystä. Eteenpäin vieviä voimia ovat motivaatio työhön ja halu saada aikaan vaikutuksia.

Työn ja työttömyyden rajapinta hälvenee, tuottavuuden mittarit jäävät turhiksi ja toimeentulon muodot uudistuvat.

Elämässä on kuitenkin oltava myös muuta arvoa kuin työ. Työ tai ammatti ei ole meidän ainoa mittarimme.

Huomisen työ on siis jotakin aivan muuta, kuin mitä se on tänään.

Jos olet siis vailla vakituista työpaikkaa, niin tervetuloa tulevaisuuteen: olet edelläkävijä, muut eivät vain vielä tiedä sitä.

Kuva: Sebastian Armeli