Hei, sinä olet brändi!

Kuva: Cine Team

Koneen entinen markkinointi- ja viestintäjohtaja Anne Korkiakoski puhui Talouselämässä siitä, että me suomalaiset osaamme innovoida erinomaisesti, mutta emme osaa myydä tuotteitamme. Markkinoimme vaatimattomasti, toisin kuin vaikkapa norjalaiset. Aika moni meistä tietää esimerkiksi Dressmanin ja urheiluketju XXL:n. 

Suomessa mainosbudjeteissa kitsastellaan ja kampanjat ovat pienimuotoisia. Korkiakoski kuitenkin uskoo, että juuri markkinointi on kasvun ydin.

Brändäystä on pohtia, miltä näytämme toisten silmissä

Markkinointi ajatuksena on laajentunut yhden yksikön mainostoiminnasta ja myyntityöstä koko organisaatiolle kuuluvaksi brändinhallinnaksi. 

Brändäys on siis koko organisaation asia aina yksittäisestä työntekijästä ja asiantuntijoista ylimpään johtoon asti. Yhdenkin ihmisen riittävän iso julkisuusmoka voi pilata koko yrityksen brändin.

Brändinhallinta tarkoittaa käytännössä, että pohdimme tietoisesti sitä, miltä näytämme toisten silmissä. Haluamme kehittyä ja rakentaa itsestämme positiivista mielikuvaa. 

"Brändäykseen liittyy myös aktiivinen ja toiminnallinen puoli: olemme rohkeasti esillä, osallistumme ympäröivään maailmaan."

Jokaisella meistä on jo brändi. Näytämme puolisomme, vanhempiemme, esimiehemme tai kollegoidemme silmissä joltakin. Muilla on olemassa jonkinlainen mielikuva meistä.

Brändäykseen liittyy myös aktiivinen ja toiminnallinen puoli: olemme rohkeasti esillä, osallistumme ympäröivään maailmaan, emme pidä kynttilää vakan alla tai odota passiivisesti, että meidät huomataan. Tutustumme ihmisiin ja olemme uteliaita uusia asioita kohtaan.

Hyödytön pöytälaatikkoasiantuntijuus 

Organisaatioiden viestintäyksiköissä on jo havaittu brändäämisen tärkeys. Viestintätyössä moni brändää huomaamattaankin. 

Viestintäyksikkö ei enää tyydy lähettämään tiedotteita toimituksiin ja odota kädet ristissä, että organisaatiosta tullaan kirjoittamaan juttuja. Viestintä kertoo organisaatiostaan avoimesti sosiaalisessa mediassa sekä nettisivuillaan ja on vuorovaikutuksessa yleisönsä kanssa.

"Jos organisaation asiantuntemus ei näy missään, se tekee tahtomattaan tehtävänsä näkymättömäksi ja samalla hyödyttömäksi. Siksi asiantuntijabrändit ovat tärkeitä."

Visuaalisuudella, logoilla, postauksilla ja laadukkaalla asiakaspalvelulla pyritään luomaan organisaatiosta positiivinen mielikuva. Asiantuntijat valjastetaan samaan tehtävään, näkymään niin sosiaalisessa kuin perinteisessäkin mediassa.

Jos organisaation asiantuntemus ei näy missään, se tekee tahtomattaan tehtävänsä näkymättömäksi ja samalla hyödyttömäksi. Siksi asiantuntijabrändit ovat tärkeitä. 

Paljon tärkeää asiantuntijuutta löytyy erityisesti julkiselta sektorilta, joten asiantuntijabrändin hiominen siellä on vähintäänkin yhtä tärkeää kuin yrityksissäkin. Brändäys ei ole siis vain yritysten juttu.

Erotu työnhakijana - brändää itsesi

Työnhaussa itsensä brändäys on tärkeää siksi, että satojen hakijoiden joukosta on vain pakko erottautua, jos haluaa menestyä. Kun muilla on mustavalkoinen A4:n paperi CV:nä  ja sinulla värikäs, tyylikäs ja visuaalinen CV, erotut varmasti. 

Jos muut täyttävät valmiin hakulomakkeen netissä ja sinä liität lisätietoihin linkin omaan asiantuntijablogiisi tai sinusta itsestäsi ja osaamisestasi kertoville sivuille, olet askeleen edellä muita.

Pienellä vaivannäöllä työnhakija näyttää osaamisensa ja motivaationsa työnantajalle. Uusilla työnhaun muodoilla voi osoittaa olevansa luova, innovatiivinen ja tuloshakuinen.

"Osoita, että olet osaava ja korvaamaton." 

Vaikkapa omien työnhakunettisivujen perustaminen osoittaa hakijan tietotekniset lahjakkuudet huomattavasti paremmin, kuin hakemukseen kirjoitettu maininta siitä, että osaat käyttää WordPressiä ja kamerakin pysyy kädessäsi.  

Työpaikalla oman osaamisensa brändäys on myös tärkeää, jotta voit edistää omaa uraasi ja mahdollisesti myös töidesi säilymistä. 

Osoita, että olet osaava ja korvaamaton. Näytä, että olet hyvä tyyppi ja tulet kaikkien kanssa toimeen. Ole nöyrä ja vahva, joustava ja määrätietoinen.

Suomalainen, hiljaa puurtamisen kulttuuri

Brändäys kalskahtaa monen korvaan ikävältä itsensä korostamiselta, joka ei sovi suomalaiseen, hiljaa puurtamisen kulttuuriin. Kysymys on kuitenkin pelkästään positiivisesta ja melko arkipäiväisestäkin asiasta.

"Brändäys ei tarkoita jatkuvaa itsensä korostamista ja äänessäoloa, vaan viisasta omien vahvuuksiensa tunnistamista, niiden hyödyntämistä ja halua sekä nöyryyttä kehittyä."

Tärkein asia on havaita, että brändäys ei tarkoita jatkuvaa itsensä korostamista ja äänessäoloa, vaan viisasta omien vahvuuksiensa tunnistamista, niiden hyödyntämistä ja halua sekä nöyryyttä kehittyä. 

Usein tehokkain brändi on positiivinen ja optimistinen, sillä kuka jaksaa lukea surkuttelevia päivityksiä?

Esimerkiksi alussa mainitun Koneen slogan on: ”We Make People Flow” pyrkii luomaan hisseistä ja liukuportaista positiivisen mielikuvan. Kone on brändännyt itseään myös hyvän johtamisen ja hyvän työilmapiirin työpaikkana. 

Brändi on lupaus ja toimintastrategia

Koneen on kuitenkin tehtävä töitä sen eteen, ettei kukaan työntekijöistä näe syytä avautua yleisönosastolla kurjasta työilmapiiristä.

Brändi onkin lupaus. Brändin on oltava aito, koska valheet paistavat ennemmin tai myöhemmin läpi. 

Brändien hyvä puoli onkin siinä, että ne saavat meidät miettimään, mikä toiminnassamme on oikeasti hyvää ja millaiseksi meidän pitää jatkossa kehittyä. Brändi on käytännössä myös toimintastrategiamme.

Sama pätee työnhakuun: Jos väitän olevani paras työntekijä juuri teille, minun on pystyttävä osoittamaan, että todellakin olen.

”Jos riikinkukko ei pörhistä sulkiaan, se on pelkkä kalkkuna”

Miksi siis emme suostuisi katsomaan peiliin ja näkemään siellä heikkouksiemme sijaan omia vahvuuksiamme? Niitä löytyy aina, aivan jokaiselta.

Kun Facebook-statuksissa kysyttiin ennen Favorite Quoteseja, sain parhaimmat naurut tästä elämänviisaudesta:

”Jos riikinkukko ei pörhistä sulkiaan, se on pelkkä kalkkuna.”