 |
| Kuva: Fotolia |
Hiljattain uutisoitiin, että vain 13 prosenttia yritysten ylimmästä johdosta tuntee oman organisaationsa strategian. Jos edes johtajat eivät tunne strategiaa, työntekijöiden on hyvin vaikeaa hahmottaa työnsä merkitystä osana kokonaisuutta.
Strategia kalskahtaa nuivalta ja tekopyhältä, mutta sen päätehtävä on osoittaa, miksi me tätä työtä teemme.
"Parhaiten nimittäin menestyvät ne yritykset, joissa strategia tunnetaan."
Parhaimmillaan yhteiset tavoitteet lisäävät työntekijöiden motivaatiota ja antavat työlle merkityksen. Kun työntekijä ymmärtää oman tehtävänsä kokonaisuudessa, myös tehtävien priorisointi on helpompaa.
Käsi ylös, miten monessa organisaatiossa sana ”strategia” herättää yleviä yhteen hiileen puhaltamisen tunteita? Arvaan, että kovin moni käsi ei nouse.
Moni organisaatio laatii strategian, huokaisee helpotuksesta ja ripustaa hanskat naulaan. Väärin. Silloin on vasta aika kääriä hihat ja toimia.
Parhaiten nimittäin menestyvät ne yritykset, joissa strategia tunnetaan. Kysymys on pitkälti siitä, miten strategiasta viestitään.
"Minun tehtäväni on auttaa miestä lentämään Kuuhun."
Kaikissa tehtävissä on mahdollista nähdä oma roolinsa osana kokonaisuutta.
Aikoinaan Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy vieraili Nasassa ja törmäsi siivoojaan. Kennedy kysyi, mitä siivooja tekee työkseen. Siivooja vastasi: minun tehtäväni on auttaa miestä lentämään Kuuhun.
Johtaminen ei selviä ilman viestintää
Johtaminen edellyttää nyt ja tulevaisuudessa yhä vaativampia viestintätaitoja, sillä johtaminen on valtaosin viestintää.
Peräti 89 prosenttia Viestin tuoreeseen kyselyyn vastanneista katsookin, että tulevaisuudessa viestintä on osa strategista johtoa. Johtaminen ei siis selviä ilman viestintää.
Viestinnän kohderyhmänä ei ole pelkästään media tai sidosryhmät, vaan henkilöstön sitouttamisen, luottamuksen lisäämisen ja tuottavuuden kannalta olennaista on kommunikoida aktiivisesti myös oman henkilöstön kanssa.
"Johtaminen on asioiden havainnollistamista, fiksua esiintymistä, kuuntelemista, dialogia, läsnäoloa, innostamista ja motivointia."
Viisas taloudenpito on yritykselle A ja O, mutta pelkkä insinöörimäinen lukuihin ja faktoihin nojaaminen ei riitä.
Johtaminen on asioiden havainnollistamista, fiksua esiintymistä, kuuntelemista, dialogia, läsnäoloa, innostamista ja motivointia. Rehellisyys ja avoimuus ovat viestinnän tärkeimpiä arvoja.
Organisaation sanoma pitää osata paketoida ydinviestiksi ja tarjoilla se oikea-aikaisesti, oikeille ihmisille, oikeissa kanavissa.
Kasvua saadaan kyseenalaistamalla vanhaa, luomalla uusia suhteita ja ennakoimalla uusia tuulia. Uudistumista on mahdollista saavuttaa vain olemalla vuorovaikutuksessa niin ympäristön kuin oman työyhteisönkin kanssa.
Kun halutaan vaikuttaa, tärkein vaikuttamistyö tehdään emootioita ja innostusta herättämällä.
Onko kaikki sittenkään johdon vastuulla?
Johdon harteilla on toimia itse esimerkkinä. Dialogia ei voi ulkoistaa henkilöstöosastolle tai viestinnälle.
Yrityskulttuuri ei kuitenkaan ole pelkästään johtajasta kiinni. Työpaikat tarvitsevat meistä jokaista rakentamaan juuri oikeanlaista yrityskulttuuria.
Johtajuuden lisäksi nimittäin myös työntekijäkulttuuri on muuttunut.
"Myös työntekijöiden on osattava kommunikoida ja viestiä rakentavasti, niin toisilleen kuin sidosryhmiinkin päin."
Meidän on otettava vastuuta itsestämme, pidettävä itsestämme huolta, otettava selvää asioista, käyttäydyttävä kohteliaasti, kuunneltava ja autettava muita sekä annettava oma panoksemme yhteisen hyvän eteen.
Myös työntekijöiden on osattava kommunikoida ja viestiä rakentavasti, niin toisilleen kuin sidosryhmiinkin päin.
Onnistuneella viestinnällä tuotamme työyhteisössäkin hyvää ja välitämme sitä eteenpäin. Viestinnällä on siis merkittävä rooli tulevaisuuden työelämän rakentajana.
