Fiksaamista ja switchaamista - kun yhteydet menevät rikki ja syntyy säätämisen kulttuuri

Kuva: Mark Henry Counseling 

Istun jälleen kerran VR:n täydessä junassa läppäri edessäni. Juna seisoo asemalla jonkin vian vuoksi. Nettiyhteys on heikko, tietokonekin jumittaa. Yritin varata Veturista itselleni paikkalippua, mutta sieltä tuli erroria.

Päivällä taistelin videotykin kanssa ja aamulla tietokone ei meinannut aueta lainkaan. Tietohallinto-osastollamme tietojärjestelmämme tunnetaan lähinnä kirosanoista muodostetuilla nimillä. Kollega kävi valittamassa toimimattomista vuorovaikutussuhteista, eli yhteenotosta toisen kollegan kanssa.

Työpäivämme koostuvat usein fiksaamisesta, eli siitä, että korjaamme asioita, jotka eivät toimi. Päätyömme hidastuu, kun aikamme kuluu kaikkeen toissijaiseen. Joskus päätehtävämme jopa hämärtyy, kun sen ympärille kehittyy varsinaisen säätämisen kulttuuri.

Työssämme keskimäärin 30 prosenttia kuluu keskeytyksiin ja häiriöihin. Jopa puolet ajasta voi kulua niin sanottuun switchaamiseen, eli tehtävästä toiseen vaihtamiseen. Työpaikoilla pitäisikin miettiä työtehtävien virtaviivaistamista. Useimmiten on tehottomampaa koittaa tehdä kymmentä asiaa saman päivän aikana, kuin järkätä ikään kuin teemapäiviä eri tehtävien tiimoilta.

Työpaikalla pitäisi käyttää runsaasti aikaa siihen, että taloon hankitaan järkevät ja toimivat tietojärjestelmät, ja että myös vuorovaikutussuhteet toimivat. Harva tulee ajatelleeksi, kuinka paljon rikkinäiset vuorovaikutussuhteet häiritsevät ja hidastavat sujuvaa työntekoa.

Hyvät liikenneyhteydet ja infrastruktuuri ovat kullanarvoisia työvoiman liikkuvuuden kannalta ja jo varsinaisen työvoiman saamiselle. Jos pienessä kaupungissa on oma lentokenttä, sinne vie moottoritie, junayhteydet toimivat ja bussitkin kulkevat, on huomattavasti helpompaa saada paikkakunnalle hyviä osaajia kuin tilanteessa ilman niitä.

Kun on kiirettä, stressiä ja monta rautaa tulessa, toimimattomuus raastaa hermoja erityisen paljon. Aggressiiviset tunteet nousevat helposti pintaan ja tulee sanottua jollekin pahasti.

Ennen kuin näin käy, on syytä pysähtyä. Jo pelkästään syvään hengittäminen antaa aivoille signaalin, että ”taistele tai pakene” stressireaktio on turha, ja nyt on syytä ottaa vain rennosti. Hyvällä fiiliksellä asiat menevät paremmin. Kiireessä ja hermostuneena tulee usein tehtyä hätäisiä ja vääriä päätöksiä. Siinä voi myös loukata muita ja itseään.

Yksi ratkaisu on välttää kalenterin änkeämistä liian tiukkaan, sillä juuri silloin pienillekään hidastuksille ei ole sekuntiakaan aikaan. Tarvitaan siirtymäaikaa, niin ajatuksille kuin fyysisellekin siirtymälle. 

Ratkaisuja erilaisiin toimimattomiin yhteyksiin pitää hakea aktiivisesti. Ongelma on tunnistettava, mutta siihen ei kannata jäädä vellomaan. 

On tärkeää välillä hyväksyä, että elämä on sellaista. Asiat eivät vain aina toimi. Koneet menevät rikki ja ihmiset menevät rikki. Siksi voimmekin iloita aina kaikista niistä pienistäkin asioista, jotka toimivat. Monta VR:n junaakin on lähtenyt laiturilta ja vienyt ihmiset aivan perille asti.

Aika ei riennää. Vain me itse riennämme.