Kymmenen syytä, miksi on turhaa kiistellä naisen eurosta

Marraskuun lopussa kolmen päivän pituisella eurooppalaisten ammatijärjestöjen tasa-arvoseminaarissa Gentissä Belgiassa ongelmien juuria käytiin perinpohjaisesti läpi.

Muun muassa kansainvälisen ja eurooppaoikeuden professori Pascale Vielle Louvainin yliopistosta toi esiin liudan euroopanlaajuisesti toistuvia trendejä, jotka vaikuttavat naisen palkkaan ja työn epätasaiseen jakoon.

1. Lainsäädäntöä on, mutta käytännön keinoja ei

Niin kansainvälisesti, EU-tasolla, kuin kotimaankin tasolla tasa-arvoa, kuten samapalkkaisuutta edellyttävää lainsäädäntöä on kyllä olemassa.

Kunnollisia keinoja tai ohjeita, miten lakeja käytännössä toteutetaan, ei kuitenkaan ole olemassa.

2. Lasikattoilmiö ja taantuminen

Lasikatto on kansainvälinen ilmiö. Siihen vaikuttavat kaikki alle listatut kysymykset ja todennäköisesti vielä paljon muutakin.

Naiset pääsevät vielä melko helposti yksikön esimieheksi, mutta sitten nousu jostakin syystä tyssää. Naisprofessoreita on Suomessa vähän. Strateginen johto on edelleen monesti miesten käsissä.

Olemme menneet monessa asiassa kansainvälisestikin takapakkia: hyvältä vaikuttavasta alusta huolimatta naiset eivät ole päässeet enää valtioiden ylimpään johtoon, vaan jäävät kakkosiksi miehille. Kotimaisten pörssiyhtiöiden johtoryhmissä naisten määrä on myös vähentynyt.

Asenteet muuttuvat varsin hitaasti. Taustalla voi myös vaikuttaa taantuman ja yleisen poliittisen tilan epävarmuus, jolloin tuttuihin perinteisiin takerrutaan tiukemmin ja uudistuhalukkuus laantuu.

3. Palkkakuilu kasvaa, kun naiset tekevät samaa työtä eri tehtävänimikkeillä

Nainen työskentelee helposti alempitasoisella tittelillä kuin mies, vaikka tehtävät ovat samat.

Esimerkiksi viestinnän alalla tämä on tuttua. Nainen voi työskennellä tiedottajan nimikkeellä, kun mies tekee vastaavaa työtä viestintäpäällikön nimikkeellä. Luonnollisesti palkka on tällöin eri, mikä vaikuttaa koko elämän läpi aina sosiaaliturvasta eläkkeen suuruuteen asti.

Paljon puhutaan hoitoalan palkoista. On luonnollista, että julkisella sektorilla palkat ovat matalampia, kuin yksityisellä sektorilla, koska julkista sektoria rahoitetaan verovaroin eikä varsinaisia muita tulonlähteitä tai kasvumahdollisuutta ole.

Samalla alallakin voi silti olla erilaiset palkat riippuen siitä, onko kyseessä naisvaltainen vai miesvaltainen työ. Esimerkiksi siivoojan palkka on tyypillisesti pienempi kuin roskakuskin.

4. Työsopimuksen teon ja palkkaneuvottelujen erilaisuus

Kun nainen neuvottelee työsopimustaan, hän neuvottelee usein työajoista, kuten osa-aikatyöstä, osa-aikatyöstä ja lyhennetystä työajasta. Mies neuvottelee useammin hyvästä palkasta ja työsuhde-eduista heti työsuhteen alussa.

Naisille tyypillisempää on myös neuvotella itselleen liian matala palkka heti työsuhteen alussa. Usein uskotaan, että kun näyttöjä tulee, palkkaa on helppo neuvotella ylöspäin. Todellisuudessa palkkaa voi olla vaikea neuvotella myöhemmin, ellei tapahdu ylenemistä tai jos selkeää kokemuslisä- tai bonusjärjestelmää tai muuta vastaavaa kulttuuria ei ole.

Lisäksi, jos etenkin koulutettu mies on tyytymätön palkkaansa, hän vaihtaa hieman herkemmin työpaikkaa. Nainen jaksaa neuvotella palkastaan samassa työpaikassa pidempään.

5. Nainen käyttää aikaansa palkattomaan työhön, mikä on pois palkkatyöltä

Nainen käyttää joidenkin tilastojen mukaan jopa miestä enemmän aikaa työhön, mutta hän tekee työtä palkatta. Tällaista työtä ovat muun muassa kotityöt, vapaaehtoistyö ja lapsista sekä omista vanhemmista huolehtiminen.

Jos tämän ajan käyttäisi palkalliseen työhön, esimerkiksi lisäkeikkoina tai ylemmässä positiossa työskentelemällä, palkkaa olisi mahdollista kerryttää enemmän. Nainen arvottaa aikaansa kuitenkin usein palkattoman työn ehdoin.

6. Vanhempainvapaiden epätasapaino

Eri maissa vanhempainvapaita jaetaan etenkin isille eri tavoin, mutta niitä käytetään samankaltaisella kaavalla. Eli niin, että isyysvapaita ei oikein käytetä, vaikka niihin oikeus olisikin.

Suomessa isyysvapaiden käytön määrä on jopa vähentynyt. Kotihoidon tukea käyttävät 97 prosenttisesti äidit.

Tätä kulttuuria ei siis ole onnistuttu korjaamaan edes lainsäädännöllä. Kysymys on asenteista, työnjaosta ja muun muassa elintason tippumiseen liittyvistä peloista.

Vanhempainvapaiden kustannuksia ja uravaikutuksia pitäisi tasata, sillä nykyinen epätasapaino vaikuttaa myös naisten työllistymiseen.

7. Voimakas työelämän segregaatio ja naisen käsitys merkityksellisestä työstä

Monelle on tärkeää kokea tekevänsä yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä. Naisille ja miehille merkityksellisyys tarkoittaa kuitenkin usein hieman eri asioista. Tietenkin yksilöiden välillä on vaihtelua.

BBC:llä pyörii mainos, jossa houkutellaan naisia töihin korkean teknologian pariin, koska naisista on pulaa.

Usein on aistittavissa, että naiset eivät koe liiketoimintaa, teknologiaa, strategista johtamista tai työtä esimerkiksi kansainvälisessä pörssiyhtiössä samalla tavalla merkitykselliseksi, kuin esimerkiksi hoivatyötä tai järjestötyötä.

Voisiko asian ajatella näin: tärkeää ja merkityksellistä on luoda uutta teknologiaa, jolla voidaan vähentää köyhyyttä ja lisätä terveyttä sekä hyvinvointia. Merkityksellistä on kehittää parempaa johtajuutta, luoda yhtiöihin kasvua sekä yhteiskuntaan työpaikkoja ja parantaa siten maailmaa.

Kaikki työ on kiinnostavaa, kunhan siihen ensin perehtyy, alkaa saada oppimiskokemuksia ja saavuttaa lopulta tuloksia. Jokainen voi oppia, eikä omia lahjojaan kannata milloinkaan aliarvioida.

8. Johtamiskulttuuri ja käsitys johtajuudesta

Johtamiskulttuuri on edelleen maskuliininen ja se tuntuu toisinaan naiselle kaukaiselta.

Kun julkisuudesta saamamme mielikuva johtajista on, että he ovat yli-ihmisiä, joita ei negatiivinen mainekaan hetkauta, he golfaavat, juoksevat maratoneja, metsästävät, purjehtivat ja tarvitsevat vain neljän tunnin yöunet.

Tällöin tavallisessa jumpassa käyvä, vanhusten parissa vapaaehtoistyötä, kahdeksan tunnin yöunet tarvitseva ja käsitöitä harrastava nainen ei ehkä näe realistiseksi päätyä näihin piireihin, vaikka hänellä olisi pätevä koulutus ja vaadittava osaaminen.

Muutoinkin johtajia ja johtajuutta tunnutaan arvostelevan jatkuvasti, joten kukapa moiseksi ureatolpaksi edes haluaisi ryhtyä.

Johtajat ovat ihmisiä. Johtamiskultuuri ei kehity, ellei sitä kehitetä sisältäpäin ja tuoda sinne uusia avauksia.

9. Voiko nainen ajatella rahaa -myytti

Edelleen on olemassa sitkeä myytti, jonka mukaan rahaa tai parempaa elintasoa etsivä nainen on omituinen. Rahoitusala tuntuu kylmältä. Sijoittaminen on jotakin rikkaiden miesten touhua ja oma elanto pitää saada ”oikealla”, rehellisellä työllä.

Sijoitusalalla on todella vähän naisia. Wall Streetillä nainen ei ole koskaan ollut investointipankin johtajana ja ainoastaan 2 prosenttia hedgerahastojen johtajista on naisia.

Tyttöjen kanssa on puhuttava enemmän rahasta. Ammatinvalintakysymyksistä on puhuttava myös taloudellisesta näkökulmasta. Naisille on painotettava jo nuorena, että omasta tulevaisuuden toimeentulosta huolehtiminen on erittäin tärkeää eikä rikastuminen omalla ahkeruudella, älyllä tai osaamisella ole missään nimessä väärin. Myös pienipalkkaisessa työssä on mahdollista kehittää omaa talouttaan parantavia taitoja.

Suomeen on onneksi syntynyt paljon uudenlaista sijoituskirjallisuutta, blogeja ja sosiaalisen median ryhmiä, joissa naiset ovat päässeet ääneen vaurastumisen ja sijoittamisen maailmassa. Tällaista keskustelua nostamalla luomme uudenlaista tulevaisuutta naisille.

10. Naisten opittava puhumaan rahasta ja miesten perhe-elämästä

Suomessa käyty lastenhankintakeskustelu on yksi esimerkki siitä, että perhe-asiat kuuluvat edelleen vain naisille. Harvalta mieheltä on kysytty, mikset halua lapsia, vaikka olet noin vanha.

Yhteiskunnallinen keskustelu on siis työelämän mukaisesti segregoitunut. Miehiä pitäisi saada enemmän mukaan puhumaan tasa-arvosta, kotitöistä, perhe-elämästä ja lapsista. Naisten puolestaan täytyy oppia puhumaan rahasta, johtajuudesta, teknologiasta, taloudesta ja urasta.

Meidän on rikottava tabuja ja itsestäänselvyyksiä jo lastentarhassa. Meidän on kyettävä keskustelemaan enemmän oikeista asioista. Meidän on tuuletettava vanhoja arvojamme ja näkemyksiämme.

Tähän keskusteluun tarvitsemme koko sukupuoliskaalan yhteistyötä.

Työyhteisöt robotisaatiokeskusteluun – viisi etua robotisaatiosta

Robotisaatiota pelätään ja siihen uskotaan. Uusi teknologia tulee, halusimme sitä tai emme. Siksi meidän kannattaa ottaa siitä kaikki hyöty irti, ottaa ohjat käsiimme ja päättää, miten robotit hyödyntävät juuri meitä parhaiten. Robotit eivät aiheuta massatyöttömyyttä. Taloushistoriassa uusi teknologia nimittäin on aina tuottanut enemmän uutta työtä, kuin vienyt ammatteja mennessään.

Osallistuin syyskuun alussa eurooppalaisten ammattijärjestöjen yhteiseen työhyvinvointiseminaariin Wienissä. 

Yksi teema aihelistalla oli robotisaatio. Kuuntelin silmät ymmyrkäisinä pessimististä esitystä siitä, kuinka robotisaatio tuhoaa työpaikat ja romuttaa yhteiskuntamme.

Seminaarin perusteella voi todeta, että Etelä-Euroopassa robotisaatioon ei osata sanoa vielä oikein mitään, Keski-Euroopassa suhtaudutaan kriittisesti, mutta pohjoismaissa asia koetaan jo melko luonnolliseksi.

Mitä hyvää robotisaatiossa sitten on? Tässä viisi positiivista huomiota aiheesta.

1. On se maailma ennenkin muuttunut – ja se on hyvä asia

Moni tänä päivänä luonnolliseksi asiaksi kokemamme digitaalinen keksintö on alun perin sotateknologista huipputekniikkaa. Yhdysvaltojen puolustusministeriön väki olisi pudonnut 1970-luvulla tuoleiltaan, jos olisivat kuulleet, että 2000-luvulla heidän kehittämänsä GPS-järjestelmä on kaikkien saatavilla älypuhelimissa.

Niin ikään 1970-luvun tietämillä syntyi suuri häly hissipoikien työttömyydestä, kun taloihin alkoi tulla automatisoituja hissejä. Suomalainen hissejä valmistava pörssiyhtiö Kone työllistää tällä hetkellä noin 40 000 ihmistä ympäri maailmaa.

Hevoset ovat kadonneet länsimaalaisesta työvoimasta, mikä aiheutti aikanaan myös pelkoa. Hevosten tilalle tulivat autot, autoteollisuus, korjaamo- ja huoltoala öljyteollisuuden kasvusta puhumattakaan. Pyrkimys autojen ja päästöjen vähentämiseen puolestaan työllistää ympäristöalaa ja se on kehittänyt joukkoliikennettämme.

Maailma muuttuu ja kehittyy, se on luonnollista ja yleensä myös hyvä asia. Arkemme, helpottuu, talous kasvaa, köyhyys vähenee ja hyvinvointi lisääntyy.

Yleisesti ottaen Suomi on OECD-maissa kärkipäässä siinä, että asioita on jo automatisoitu hyvin pitkälle. Meillä muutos ei ole välttämättä niin mullistavaa, kuin esimerkiksi Eu-maassa Romaniassa, jossa on aivan normaalia tehdä edelleen maatöitä hevosilla.

Kun yksi ovi sulkeutuu, on avattava uusi ovi.

2. Robotisaatio luo uusia työpaikkoja

Etlan tutkimuspäällikkö Antti Kauhasen mukaan robotisaatio ei johda massatyöttömyyteen. Roboteilla voidaan korvata yksittäisiä työtehtäviä, mutta varsinainen ammattien katoaminen tapahtuu hitaasti.

Ihminen on luova olento. Kun uutta teknologiaa otetaan käyttöön, ihmisillä on usein taipumus sopeutua tilanteeseen ja löytää uusia tehtäviä vanhojen kadotessa.

Työtehtäviä katoaa, mutta tilalle syntyy myös uusia. Teknologia synnyttää täysin uusia työtehtäviä, niin kuin historia on meille osoittanut. Itse asiassa taloushistoriassa teknologian kehitys on luonut enemmän uusia työpaikkoja kuin tuhonnut niitä.

3. Ei robotti vs. ihminen, vaan robotti ja ihminen yhdessä

Toisinaan keskustellaan siitä, voittaako robotti jossain vaiheessa ihmisen. Tulevaisuudessa kysymys on kuitenkin siitä, mitä ihminen ja robotti voivat tehdä yhdessä.

Esimerkiksi väestön vanhenemisen vuoksi on tärkeää, että hoivatyössä ihmisen tukena on myös robotti. Erilaiset mittaus-, tarkkailu- ja nostolaitteet vapauttavat hoitajia tärkeämpiin tehtäviin, kuten vaikkapa asiakkaidensa kanssa seurusteluun ja heidän kuuntelemiseensa.

4. Robotit ovat askel parempaan työsuojeluun 

Robottien ansiosta voimme tehdä tulevaisuudessa myös sellaisia asioita, jotka ovat olleet ihmiselle vaarallisia tai jopa mahdottomia.

Robotit voivat työskennellä huolettomasti maanjäristysalueella tai kemikaalien parissa. Esimerkiksi vuorotyö voi altistaa ihmisen muun muassa syövälle, mutta robotti valvoo sujuvasti yötkin.

Parhaimmillaan robotti tukee ihmisen työtä ja vapauttaa hänet tylsistä, vaarallisista ja raskaista, suorittavista töistä.

5. Robotit parantavat yksityisyyttämme

Robotit mahdollistavat ihmisille paremman yksityisyydensuojan. Pankkiautomaatilla ei ole niin noloa todeta tilin olevan tyhjä kuin pankkivirkailijan edessä.

Hoitotyössä robotti voi auttaa vessaan siinä missä hoitajakin, eikä kukaan ole vahtimassa suoritusta.

Automaatio voi löytää tekemämme virheet, ja huomauttaa niistä ajantasaisesti sekä yksityisesti. Jokaista kirjoitusvirhettä ei siis ole pakko käydä läpi koko osaston palaverissa.

Johtopäätös: Muutos on sittenkin käsissämme – miten tahdomme hyödyntää robotteja?

Robotti ei korvaa ihmisen luovuutta, sosiaalisia taitoja tai bisnesvainua.

Ihmisen empatia, verkostoitumis-, vuorovaikutus, motivointi- ja valmennustaidot eivät ainakaan aivan lähitulevaisuudessa ole korvattavissa teknologialla. Ihminen toimii myös poikkeus- ja kriisitilanteissa tehokkaammin, kuin ohjelmoitu keinoäly.

Ihmisen työpanosta ei taloudellisestakaan näkökulmasta katsottuna edes kannata jättää käyttämättä, sillä yhdessä ihminen ja robotti pystyvät maksimoimaan tuottavuutensa.

Robotisaatio vaikuttaa luonnollisesti työyhteisöihin. Tärkeää on ottaa koko työyhteisö mukaan keskusteluun siitä, miten me hyödynnämme parhaiten uutta teknologiaa ja miten se helpottaa parhaiten juuri meidän arkeamme ja työtehtäviämme.

MITin professorin Erik Brynjolfssonin sanoin: Kysymys ei ole siitä, mitä robotit tekevät meille, vaan siitä, miten me haluamme hyödyntää robotteja juuri meidän omassa työssämme.

Johtaminen edellyttää yhä vaativampia viestintätaitoja

Kuva: Fotolia

Hiljattain uutisoitiin, että vain 13 prosenttia yritysten ylimmästä johdosta tuntee oman organisaationsa strategian. Jos edes johtajat eivät tunne strategiaa, työntekijöiden on hyvin vaikeaa hahmottaa työnsä merkitystä osana kokonaisuutta.

Strategia kalskahtaa nuivalta ja tekopyhältä, mutta sen päätehtävä on osoittaa, miksi me tätä työtä teemme.

"Parhaiten nimittäin menestyvät ne yritykset, joissa strategia tunnetaan."

Parhaimmillaan yhteiset tavoitteet lisäävät työntekijöiden motivaatiota ja antavat työlle merkityksen. Kun työntekijä ymmärtää oman tehtävänsä kokonaisuudessa, myös tehtävien priorisointi on helpompaa.

Käsi ylös, miten monessa organisaatiossa sana ”strategia” herättää yleviä yhteen hiileen puhaltamisen tunteita? Arvaan, että kovin moni käsi ei nouse.

Moni organisaatio laatii strategian, huokaisee helpotuksesta ja ripustaa hanskat naulaan. Väärin. Silloin on vasta aika kääriä hihat ja toimia.

Parhaiten nimittäin menestyvät ne yritykset, joissa strategia tunnetaan. Kysymys on pitkälti siitä, miten strategiasta viestitään.

"Minun tehtäväni on auttaa miestä lentämään Kuuhun."

Kaikissa tehtävissä on mahdollista nähdä oma roolinsa osana kokonaisuutta.

Aikoinaan Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy vieraili Nasassa ja törmäsi siivoojaan. Kennedy kysyi, mitä siivooja tekee työkseen. Siivooja vastasi: minun tehtäväni on auttaa miestä lentämään Kuuhun.

Johtaminen ei selviä ilman viestintää

Johtaminen edellyttää nyt ja tulevaisuudessa yhä vaativampia viestintätaitoja, sillä johtaminen on valtaosin viestintää.

Peräti 89 prosenttia Viestin tuoreeseen kyselyyn vastanneista katsookin, että tulevaisuudessa viestintä on osa strategista johtoa. Johtaminen ei siis selviä ilman viestintää.

Viestinnän kohderyhmänä ei ole pelkästään media tai sidosryhmät, vaan henkilöstön sitouttamisen, luottamuksen lisäämisen ja tuottavuuden kannalta olennaista on kommunikoida aktiivisesti myös oman henkilöstön kanssa.

"Johtaminen on asioiden havainnollistamista, fiksua esiintymistä, kuuntelemista, dialogia, läsnäoloa, innostamista ja motivointia."

Viisas taloudenpito on yritykselle A ja O, mutta pelkkä insinöörimäinen lukuihin ja faktoihin nojaaminen ei riitä.

Johtaminen on asioiden havainnollistamista, fiksua esiintymistä, kuuntelemista, dialogia, läsnäoloa, innostamista ja motivointia. Rehellisyys ja avoimuus ovat viestinnän tärkeimpiä arvoja.

Organisaation sanoma pitää osata paketoida ydinviestiksi ja tarjoilla se oikea-aikaisesti, oikeille ihmisille, oikeissa kanavissa.

Kasvua saadaan kyseenalaistamalla vanhaa, luomalla uusia suhteita ja ennakoimalla uusia tuulia. Uudistumista on mahdollista saavuttaa vain olemalla vuorovaikutuksessa niin ympäristön kuin oman työyhteisönkin kanssa.

Kun halutaan vaikuttaa, tärkein vaikuttamistyö tehdään emootioita ja innostusta herättämällä.

Onko kaikki sittenkään johdon vastuulla?

Johdon harteilla on toimia itse esimerkkinä. Dialogia ei voi ulkoistaa henkilöstöosastolle tai viestinnälle.

Yrityskulttuuri ei kuitenkaan ole pelkästään johtajasta kiinni. Työpaikat tarvitsevat meistä jokaista rakentamaan juuri oikeanlaista yrityskulttuuria.

Johtajuuden lisäksi nimittäin myös työntekijäkulttuuri on muuttunut. 

"Myös työntekijöiden on osattava kommunikoida ja viestiä rakentavasti, niin toisilleen kuin sidosryhmiinkin päin."

Meidän on otettava vastuuta itsestämme, pidettävä itsestämme huolta, otettava selvää asioista, käyttäydyttävä kohteliaasti, kuunneltava ja autettava muita sekä annettava oma panoksemme yhteisen hyvän eteen.

Myös työntekijöiden on osattava kommunikoida ja viestiä rakentavasti, niin toisilleen kuin sidosryhmiinkin päin.

Onnistuneella viestinnällä tuotamme työyhteisössäkin hyvää ja välitämme sitä eteenpäin. Viestinnällä on siis merkittävä rooli tulevaisuuden työelämän rakentajana.

Seitsemän keinoa johtaa omaa työtään

Työpaikkoja on tarjolla yhä vähemmän, mutta niillä joilla on työtä, tehtävää on usein aivan liikaa. Työn murroksen seurauksena sekä avustava työ että esimiestyön kaltainen vastuunotto on siirtynyt asiantuntijatyöhön.

Yhä useampi taistelee päivittäin kelloa vastaan ja työskentelee voimiensa äärirajoilla.

Miten sitten ottaa homma haltuun, kun työ on sirpaleista, epävarmaa, ehkä jopa palkatonta, katkonaista ja sitä on aivan liikaa? Tässä muutama vinkki arkeen.

     1. Pidä huolta itsestäsi

Tämä kohta on tarkoituksella ensimmäisenä. Tärkeintä on, että pidät huolta itsestäsi. Jos et ole kunnossa, et jaksa johtaa itseäsi etkä saa pidettyä hommaa hanskassa alkuunkaan.

Raivaa kalenteristasi aikaa nukkumiselle, hengittämiselle, ikkunasta ulos katsomiselle, sohvalla löhöilylle, iltakävelyille ja sosiaaliselle elämälle.

Liiku, mutta älä suorita. Liikunta hoitaa ahdistusta ja stressiä.

Hoida itseäsi, älä ruoski.

2. Asennoidu elämään positiivisesti ja uteliaasti

Jos asennoidut työhösi tai elämääsi niin, että se on kuin kuolemantuomio, se vie sinulta voimia entistä enemmän. Löydä positiivisia asioita työstäsi ja elämästäsi. Poistu valittajien kuorosta.

Lisää sanastoosi sanat: ihana, kaunis, upea ja hieno. Toistele niitä, ne vaikuttavat mieleesi enemmän, kuin ehkä arvaatkaan. Ole kiitollinen, että sinulla on työtä. Ole kiitollinen, että olet (suht) terve. 

Kirjoita ainakin ajatuksen tasolla mielikuvituksesi päiväkirjaan joka ilta asiat, joista olet kiitollinen. Kun aloitat, huomaat pian, että niitä tulee lisää joka ilta.

Kiitollisuus vähentää ahdistusta. Ja tiesitkö, että tutkimusten mukaan hyviä johtajia yhdistää aina optimistisuus?

3. Laita mutkat suoriksi 

Nyt kun asenteesi on kunnossa ja olet oppinut nauttimaan elämästä, sinun on helpompi laittaa mutkat suoriksi. Näet kokonaisuuksia. Väsyneenä takerrut epäoleellisiin pikkuseikkoihin.

On raportteja ja on The Raportteja. Jokaista muistiota tai tekstiä ei ole pakko kirjoittaa täydellisesti. 

Tee joitakin asioita luvan kanssa vasemmalla kädellä ja viittaa kintaalla pienille virheille.

4. Priorisoi

Mikä on oikeasti elämässä tärkeää? Mitkä ovat tavoitteesi? Mikä on työssäsi oleellisinta, pystytkö näkemään laajan kuvan?

Keskity hetkeen. Jos tällä viikolla on messut ja monta tärkeää palaveria, älä murehdi silloin toimintakertomusta, joka sinun pitää kirjoittaa ensi viikolla. 

Entä miten iso asia työsi lopulta on maailmankaikkeudessa? Onko elämässä ehkä jotakin tärkeämpääkin?

5. Opi sanomaan ei

Kun tiedät, mikä on tärkeää, opit kieltäytymään epäoleellisista ajansyöjistä. Jotkut palaverit on mahdollista jättää jopa väliin. 

Joskus voit myös delegoida asioita. Kaikkiin projekteihin ei ole pakko lähteä mukaan, jos ne eivät ole oleellisia ydintyösi tai strategian kannalta.

6. Tarkista asenteesi - jos työ onkin lahja?

Oletko tarkastellut asennettasi työhön? Unohda sana ”pakko”. Ei ole pakko. Ajattele, että työ on lahja. Liian moni on tänä päivänä ilman työtä.

7. Tasapainota arvomaailmasi

Monen työniloa syö epäsuhde oman ja työpaikan arvomaailman välillä. 

Joskus suurissa arvoristiriidoissa uudenlaisen työn saaminen ja työpaikan vaihtaminen voi auttaa. Joskus puolestaan on hyvä perehtyä taustoihin, miksi työpaikalle on syntynyt juuri tietynlaiset käytännöt.

Vaikeina aikoina on joskus pakko toimia toisin kuin haluaisi. Ehkä työnantajasi kärsii samoista kysymyksistä ja resurssien puutteesta kuin sinäkin. Taustojen tunteminen voi helpottaa elämään realiteettien kanssa. 

Voimia viikkoosi ja muista, että olet ihana ja arvokas!

Hei, sinä olet brändi!

Kuva: Cine Team

Koneen entinen markkinointi- ja viestintäjohtaja Anne Korkiakoski puhui Talouselämässä siitä, että me suomalaiset osaamme innovoida erinomaisesti, mutta emme osaa myydä tuotteitamme. Markkinoimme vaatimattomasti, toisin kuin vaikkapa norjalaiset. Aika moni meistä tietää esimerkiksi Dressmanin ja urheiluketju XXL:n. 

Suomessa mainosbudjeteissa kitsastellaan ja kampanjat ovat pienimuotoisia. Korkiakoski kuitenkin uskoo, että juuri markkinointi on kasvun ydin.

Brändäystä on pohtia, miltä näytämme toisten silmissä

Markkinointi ajatuksena on laajentunut yhden yksikön mainostoiminnasta ja myyntityöstä koko organisaatiolle kuuluvaksi brändinhallinnaksi. 

Brändäys on siis koko organisaation asia aina yksittäisestä työntekijästä ja asiantuntijoista ylimpään johtoon asti. Yhdenkin ihmisen riittävän iso julkisuusmoka voi pilata koko yrityksen brändin.

Brändinhallinta tarkoittaa käytännössä, että pohdimme tietoisesti sitä, miltä näytämme toisten silmissä. Haluamme kehittyä ja rakentaa itsestämme positiivista mielikuvaa. 

"Brändäykseen liittyy myös aktiivinen ja toiminnallinen puoli: olemme rohkeasti esillä, osallistumme ympäröivään maailmaan."

Jokaisella meistä on jo brändi. Näytämme puolisomme, vanhempiemme, esimiehemme tai kollegoidemme silmissä joltakin. Muilla on olemassa jonkinlainen mielikuva meistä.

Brändäykseen liittyy myös aktiivinen ja toiminnallinen puoli: olemme rohkeasti esillä, osallistumme ympäröivään maailmaan, emme pidä kynttilää vakan alla tai odota passiivisesti, että meidät huomataan. Tutustumme ihmisiin ja olemme uteliaita uusia asioita kohtaan.

Hyödytön pöytälaatikkoasiantuntijuus 

Organisaatioiden viestintäyksiköissä on jo havaittu brändäämisen tärkeys. Viestintätyössä moni brändää huomaamattaankin. 

Viestintäyksikkö ei enää tyydy lähettämään tiedotteita toimituksiin ja odota kädet ristissä, että organisaatiosta tullaan kirjoittamaan juttuja. Viestintä kertoo organisaatiostaan avoimesti sosiaalisessa mediassa sekä nettisivuillaan ja on vuorovaikutuksessa yleisönsä kanssa.

"Jos organisaation asiantuntemus ei näy missään, se tekee tahtomattaan tehtävänsä näkymättömäksi ja samalla hyödyttömäksi. Siksi asiantuntijabrändit ovat tärkeitä."

Visuaalisuudella, logoilla, postauksilla ja laadukkaalla asiakaspalvelulla pyritään luomaan organisaatiosta positiivinen mielikuva. Asiantuntijat valjastetaan samaan tehtävään, näkymään niin sosiaalisessa kuin perinteisessäkin mediassa.

Jos organisaation asiantuntemus ei näy missään, se tekee tahtomattaan tehtävänsä näkymättömäksi ja samalla hyödyttömäksi. Siksi asiantuntijabrändit ovat tärkeitä. 

Paljon tärkeää asiantuntijuutta löytyy erityisesti julkiselta sektorilta, joten asiantuntijabrändin hiominen siellä on vähintäänkin yhtä tärkeää kuin yrityksissäkin. Brändäys ei ole siis vain yritysten juttu.

Erotu työnhakijana - brändää itsesi

Työnhaussa itsensä brändäys on tärkeää siksi, että satojen hakijoiden joukosta on vain pakko erottautua, jos haluaa menestyä. Kun muilla on mustavalkoinen A4:n paperi CV:nä  ja sinulla värikäs, tyylikäs ja visuaalinen CV, erotut varmasti. 

Jos muut täyttävät valmiin hakulomakkeen netissä ja sinä liität lisätietoihin linkin omaan asiantuntijablogiisi tai sinusta itsestäsi ja osaamisestasi kertoville sivuille, olet askeleen edellä muita.

Pienellä vaivannäöllä työnhakija näyttää osaamisensa ja motivaationsa työnantajalle. Uusilla työnhaun muodoilla voi osoittaa olevansa luova, innovatiivinen ja tuloshakuinen.

"Osoita, että olet osaava ja korvaamaton." 

Vaikkapa omien työnhakunettisivujen perustaminen osoittaa hakijan tietotekniset lahjakkuudet huomattavasti paremmin, kuin hakemukseen kirjoitettu maininta siitä, että osaat käyttää WordPressiä ja kamerakin pysyy kädessäsi.  

Työpaikalla oman osaamisensa brändäys on myös tärkeää, jotta voit edistää omaa uraasi ja mahdollisesti myös töidesi säilymistä. 

Osoita, että olet osaava ja korvaamaton. Näytä, että olet hyvä tyyppi ja tulet kaikkien kanssa toimeen. Ole nöyrä ja vahva, joustava ja määrätietoinen.

Suomalainen, hiljaa puurtamisen kulttuuri

Brändäys kalskahtaa monen korvaan ikävältä itsensä korostamiselta, joka ei sovi suomalaiseen, hiljaa puurtamisen kulttuuriin. Kysymys on kuitenkin pelkästään positiivisesta ja melko arkipäiväisestäkin asiasta.

"Brändäys ei tarkoita jatkuvaa itsensä korostamista ja äänessäoloa, vaan viisasta omien vahvuuksiensa tunnistamista, niiden hyödyntämistä ja halua sekä nöyryyttä kehittyä."

Tärkein asia on havaita, että brändäys ei tarkoita jatkuvaa itsensä korostamista ja äänessäoloa, vaan viisasta omien vahvuuksiensa tunnistamista, niiden hyödyntämistä ja halua sekä nöyryyttä kehittyä. 

Usein tehokkain brändi on positiivinen ja optimistinen, sillä kuka jaksaa lukea surkuttelevia päivityksiä?

Esimerkiksi alussa mainitun Koneen slogan on: ”We Make People Flow” pyrkii luomaan hisseistä ja liukuportaista positiivisen mielikuvan. Kone on brändännyt itseään myös hyvän johtamisen ja hyvän työilmapiirin työpaikkana. 

Brändi on lupaus ja toimintastrategia

Koneen on kuitenkin tehtävä töitä sen eteen, ettei kukaan työntekijöistä näe syytä avautua yleisönosastolla kurjasta työilmapiiristä.

Brändi onkin lupaus. Brändin on oltava aito, koska valheet paistavat ennemmin tai myöhemmin läpi. 

Brändien hyvä puoli onkin siinä, että ne saavat meidät miettimään, mikä toiminnassamme on oikeasti hyvää ja millaiseksi meidän pitää jatkossa kehittyä. Brändi on käytännössä myös toimintastrategiamme.

Sama pätee työnhakuun: Jos väitän olevani paras työntekijä juuri teille, minun on pystyttävä osoittamaan, että todellakin olen.

”Jos riikinkukko ei pörhistä sulkiaan, se on pelkkä kalkkuna”

Miksi siis emme suostuisi katsomaan peiliin ja näkemään siellä heikkouksiemme sijaan omia vahvuuksiamme? Niitä löytyy aina, aivan jokaiselta.

Kun Facebook-statuksissa kysyttiin ennen Favorite Quoteseja, sain parhaimmat naurut tästä elämänviisaudesta:

”Jos riikinkukko ei pörhistä sulkiaan, se on pelkkä kalkkuna.”