Työttömiä on yhä lähes 400 000 ja samaan aikaan yritykset valittavat työvoimapulaa. Valtiovarainministeri Petteri Orpo on asettanut työllisyystoimien ideoijaksi työryhmän, jonka tavoitteena on löytää keinoja tehostaa jo olemassa olevia keinoja parantaa työllisyyttä. Periaatteessa erilaisia melko hyviäkin keinoja on jo kehitetty työllisyyden parantamiseen, mutta ongelmana on, että ne eivät käytännön tasolla toimi.
Tälle vuodelle varattuja työllisyysmäärärahoja on yhä
käyttämättä, raportoi Helsingin Sanomat.
Kaikkiaan palkkatukeen ja starttirahaan on varattu tälle vuodelle 360 miljoonaa
euroa.
Orpon työryhmän yhtenä pyrkimyksenä on kehittää nykyistä
palkkatukea, jota yritykset, yhdistykset ja kunnat voivat saada työntekijän
palkkaamiseen.
Palkkatukirahoilla on ollut taipumus loppua kesken, mutta
nykyinen hallituksemme on lisännyt määrärahoja palkkatukeen sekä starttirahaan.
Haasteeksi ovat koituneet ruuhkat hakemusten käsittelyssä,
tukipäätösten käsittelyyn on saattanut mennä jopa 12 viikkoa, kun päätös
pitäisi syntyä ohjeellisesti 30 päivässä. Lisäksi palkkatuen pulmana on sen
byrokraattisuus ja monimutkaisuus työnantajan näkökulmasta.
Palkkatukea pitäisi saada jo puolen vuoden työttömyydellä
Olen kerran yrittänyt rekrytoida palkkatuella, mutta
luovutin kesken leikin, koska sain elää liiallisessa epävarmuudessa.
Kyseisellä hetkellä tilanne oli se, että parhaimman
palkkatuen saattoi saada (tästä ei ollut varmuutta, koska päätös tehtiin aina
jälkijunassa) vasta kaksi vuotta työttömänä olleelle työnhakijalle. Nopeasti
muuttuvalla viestinnän alalla kaksi vuotta on pitkä aika.
Palkkatukea pitäisi voida hakea mahdollisimman alkuvaiheen
työttömille, viimeistään puolen vuoden työttömyyden jälkeen, ettei työtön ehdi
pudota liian pitkäksi aikaa työttömyyden loukkuun.
Toiseksi, työnhaku ei tuntunut olevan lainkaan työnantajan
hallinnassa. En saanut nähdä ilmoitusta, mikä TE-toimiston järjestelmään meni.
Tein kyllä oman ilmoituksen, jota kuulemma piti lyhentää merkittävästi.
Mahdollisesti tästä johtuen sain erikoisia yhteydenottoja ihmisiltä, jotka
eivät oikein vaikuttaneet ymmärtävän mihin tehtävään heitä oltiin hakemassa.
Kun ei tiedä mitä saa, saako mitään ja koska saa
Jos olisin löytänyt sopivan henkilön, palkkatukipäätöstä
olisi saanut vielä odottaa jonoista riippuen määrittelemättömän ajan. Myös
palkkatuen maksatus olisi tapahtunut viiveellä, mikä voi koitua kohtaloksi
etenkin pienelle työnantajalle.
Palkkatuen määrää ei saanut tietää etukäteen, joten uuden
henkilön budjetointi oli hankalaa. Tuki saattoi olla 30–100 % palkkasummasta.
Kolmessakymmenessä ja sadassa prosentissa on vissi ero. Tänä vuonna tuki on
säädetty olemaan maksimissaan 1 400 euroa kuussa.
Kun ei tiedä mitä maksaa ja millä aikataululla mitäkin
tapahtuu, on vaikea sitoutua prosessiin. Tämän hetken ohje on, että tuki on enintään
30 % palkkakustannuksista, kun työttömyys on kestänyt alle vuoden. Eli paljonko
tuki käytännössä on?
Minimisummien pitäisi olla eksakteja.
Palkkatuesta pitäisi tehdä yrittäjäystävällinen ja siinä
pitäisi olla läpinäkyvät perussäännöt. Rekrytoinnin pitäisi mennä työnantajan
ja työnhakijan ehdoilla, ei viranomaisten.
Palkkatuen päätös- ja maksuaikoja pitäisi nopeuttaa. Tähän
auttaa palvelumuotoilu: kun prosessi on selkeä, se myös nopeutuu.
Palkkatuella luonnollisestikaan ei pelasteta 390 000
työtöntä, mutta se voisi olla monelle heistä uuden alku.
