Sivut

sunnuntai 26. elokuuta 2018

Tässä syyt, miksi palkkatukijärjestelmä ei toimi

  



Työttömiä on yhä lähes 400 000 ja samaan aikaan yritykset valittavat työvoimapulaa. Valtiovarainministeri Petteri Orpo on asettanut työllisyystoimien ideoijaksi työryhmän, jonka tavoitteena on löytää keinoja tehostaa jo olemassa olevia keinoja parantaa työllisyyttä. Periaatteessa erilaisia melko hyviäkin keinoja on jo kehitetty työllisyyden parantamiseen, mutta ongelmana on, että ne eivät käytännön tasolla toimi.

Tälle vuodelle varattuja työllisyysmäärärahoja on yhä käyttämättä, raportoi Helsingin Sanomat. Kaikkiaan palkkatukeen ja starttirahaan on varattu tälle vuodelle 360 miljoonaa euroa.

Orpon työryhmän yhtenä pyrkimyksenä on kehittää nykyistä palkkatukea, jota yritykset, yhdistykset ja kunnat voivat saada työntekijän palkkaamiseen.

Palkkatukirahoilla on ollut taipumus loppua kesken, mutta nykyinen hallituksemme on lisännyt määrärahoja palkkatukeen sekä starttirahaan.

Haasteeksi ovat koituneet ruuhkat hakemusten käsittelyssä, tukipäätösten käsittelyyn on saattanut mennä jopa 12 viikkoa, kun päätös pitäisi syntyä ohjeellisesti 30 päivässä. Lisäksi palkkatuen pulmana on sen byrokraattisuus ja monimutkaisuus työnantajan näkökulmasta.


Palkkatukea pitäisi saada jo puolen vuoden työttömyydellä  


Olen kerran yrittänyt rekrytoida palkkatuella, mutta luovutin kesken leikin, koska sain elää liiallisessa epävarmuudessa.

Kyseisellä hetkellä tilanne oli se, että parhaimman palkkatuen saattoi saada (tästä ei ollut varmuutta, koska päätös tehtiin aina jälkijunassa) vasta kaksi vuotta työttömänä olleelle työnhakijalle. Nopeasti muuttuvalla viestinnän alalla kaksi vuotta on pitkä aika.

Palkkatukea pitäisi voida hakea mahdollisimman alkuvaiheen työttömille, viimeistään puolen vuoden työttömyyden jälkeen, ettei työtön ehdi pudota liian pitkäksi aikaa työttömyyden loukkuun.

Toiseksi, työnhaku ei tuntunut olevan lainkaan työnantajan hallinnassa. En saanut nähdä ilmoitusta, mikä TE-toimiston järjestelmään meni. Tein kyllä oman ilmoituksen, jota kuulemma piti lyhentää merkittävästi. Mahdollisesti tästä johtuen sain erikoisia yhteydenottoja ihmisiltä, jotka eivät oikein vaikuttaneet ymmärtävän mihin tehtävään heitä oltiin hakemassa.


Kun ei tiedä mitä saa, saako mitään ja koska saa


Jos olisin löytänyt sopivan henkilön, palkkatukipäätöstä olisi saanut vielä odottaa jonoista riippuen määrittelemättömän ajan. Myös palkkatuen maksatus olisi tapahtunut viiveellä, mikä voi koitua kohtaloksi etenkin pienelle työnantajalle.

Palkkatuen määrää ei saanut tietää etukäteen, joten uuden henkilön budjetointi oli hankalaa. Tuki saattoi olla 30–100 % palkkasummasta. Kolmessakymmenessä ja sadassa prosentissa on vissi ero. Tänä vuonna tuki on säädetty olemaan maksimissaan 1 400 euroa kuussa.

Kun ei tiedä mitä maksaa ja millä aikataululla mitäkin tapahtuu, on vaikea sitoutua prosessiin. Tämän hetken ohje on, että tuki on enintään 30 % palkkakustannuksista, kun työttömyys on kestänyt alle vuoden. Eli paljonko tuki käytännössä on?

Minimisummien pitäisi olla eksakteja.

Palkkatuesta pitäisi tehdä yrittäjäystävällinen ja siinä pitäisi olla läpinäkyvät perussäännöt. Rekrytoinnin pitäisi mennä työnantajan ja työnhakijan ehdoilla, ei viranomaisten.

Palkkatuen päätös- ja maksuaikoja pitäisi nopeuttaa. Tähän auttaa palvelumuotoilu: kun prosessi on selkeä, se myös nopeutuu.

Palkkatuella luonnollisestikaan ei pelasteta 390 000 työtöntä, mutta se voisi olla monelle heistä uuden alku.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti