Maaliskuun puolessavälissä pidettiin koululaisten suuri ilmastolakko eduskuntatalon portailla. Koululaiset halusivat osallistua kansainväliseen tempaukseen, jossa he ottivat kantaa ilmastonmuutokseen puuttumisen tärkeyteen.
Lakoilla ja marsseilla saavutetaan usein median huomio,
mutta mitä sitten? Aloin pohtia, miten konkreettisilla elämän valinnoilla ja
yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoin, lajittelun ja kasvissyönnin lisäksi,
ilmastoaktiivinen nuori voisi todella vaikuttaa ympäristön suojeluun?
Viestintätoimisto Ellun Kanoilla pidettiin samalla viikolla
ilmastoaiheinen tilaisuus, joka vilisi innokkaita, vaikuttamishaluisia nuoria.
Tässäkin tilaisuudessa nousi esiin, että moni nuori haluaisi työskennellä
ympäristöjärjestössä, joka ajaa ympäristöasioita ja pyrkii muuttamaan maailmaa
vähäpäästöisemmäksi.
Ellun Kanojen hallituksen puheenjohtaja Kirsi Piha kuitenkin
korosti hakeutumaan töihin muualle kuin pieniin, vähävaraisiin järjestöihin.
Niillä nimittäin on lopulta hyvin vähän valtaa tässä maailmassa. Todelliset
ympäristöön vaikuttavat päätökset tehdään jossakin aivan muualla ja hyvin eri
porukalla.
Todelliset suurvaikuttajat: ilmatieteenlaitokset
Se, miten ilmastonmuutoskysymys vihdoin räjäytti ihmisten
tajunnan, ei ollut järjestötoiminnan tai mielenosoitusten lopputuote.
Luonnollisesti ympäristöjärjestöt ovat puhuneet asiasta pitkään, mutta mitä
lopulliseen yhteisymmärrykseen tarvittiin, oli pitkäjänteinen, kansainvälinen
asiantuntijayhteistyö ja taitava, konsensushakuinen neuvottelutyö.
IPCC:n raporttia valmisteli 91 ilmastotutkimuksen johtavaa
asiantuntijaa 40 eri maasta. Joukossa ei juurikaan näy järjestöihmisiä (YK:n ja
Maailman ilmatieteen järjestön leiman lisäksi), vaan raporttia ja koko
prosessia hallitsevat kansallisten ilmatieteenlaitosten johto ja pitkään asian
parissa työtä tehneet tutkijat. Tästä päätellen todellisen vaikuttajan pitäisi
pyrkiä töihin mieluummin Ilmatieteenlaitokselle kuin Greenpeacelle.
Asiantuntija- ja tutkimustyön lisäksi todellinen
vaikuttaminen edellyttää sinnikästä yhteistyötä ja verkostoja yli mannerten.
Voi vain kuvitella, millaisia kompromisseja 91 ilmastoasiantuntijaa joutuu
tekemään, jotta konsensus saavutetaan aina Kiinasta, Intiasta ja Botswanasta
Saksaan ja Norjaan asti.
Toki politiikankin kautta voi vaikuttaa, mutta se tarkoittaa
asiantuntijoiden kuulemista, konkreettisten ratkaisuehdotusten kehittämistä ja
kykyä saada ihmiset puolelleen.
Ympäristöteko: Ura teknologian tai kiinteistöalan parissa
Paljon vähäpäästöistä teknologiaa on jo olemassa, mutta nämä
pitää ottaa vahvemmin käyttöön. Tärkeää on myös tunnistaa ne pullonkaulat, mikä
estää näiden teknologian käyttöönoton. Usein viivyttelyä perustellaan hinnalla
ja hankaluudella. Kaikki vanha ja saastuttava pitäisi rakentaa uusiksi.
Moni teknologinen uudistus kuitenkin myös säästää rahaa.
LeaseGreenin talous- ja rahoitusjohtaja Juho
Rönnin mukaan esimerkiksi kiinteistöt kuluttavat noin 40 prosenttia
kaikesta EU:sta käytetystä energiasta ja aiheuttavat 36 prosenttia
hiilidioksidipäästöistä. EU:n mukaan lähes 75 prosenttia nykyisestä
kiinteistömassasta on energiatehotonta.
Jospa siis ohjaisimme aktiivisia nuoria
kiinteistöteknologian alalle, kiinteistöjen omistamisen ja
kiinteistösijoittamisen pariin, joissa sitten on mahdollista tehdä päätöksiä
energiatehokkaiden kiinteistöjen puolesta?
Tai innostaisiko vaikkapa myyntitykin työ maalämpöpumppuyrityksessä?
Maalämpöpumppuja voidaan tehostaa käyttämällä niitä kesällä viilennykseen,
mutta tämäkin toiminta on Suomessa vasta alussa, vaikka tekniikan puolesta
siihen on kaikki edellytykset olemassa.
Öljylämmityksestä eroon pääsemiseksi kannattaisi ehkä hieman
kampanjoidakin. Ruotsissa tässä asiassa ollaan selvästi pidemmällä.
Innostaisiko aerosolifysiikka tai pienhiukkastutkimus?
Uudenlaista teknologiaa tarvitaan jatkossa edelleen ja
kaikki teknologia vaatii kehitystä. Kun nyt keksitään jotakin, se on kohta
vanhanaikaista. Ympäristö- ja energiatekniikan parissa pääsee varmasti
vaikuttamaan ympäristöasioihin. Miltä kuulostaisi vaikkapa Aalto-yliopiston
energia- ja ympäristöteknologian perusopinnot, joihin sisältyy differentiaali-
ja integraatioaskentaa, matriisilaskentaa, termodynamiikkaa, sähkömagnetismia,
todennäköisyyslaskentaa ja diskreetin matematiikan perusteita?
Yksi ilmastotietoinen uravalinta löytyisi fysiikan ja
aerosolifysiikan parista. Näillä opeilla pääsisi Ilmatieteenlaitokselle
työskentelemään ilmastonmuutoksen, ilmakehä- ja ilmastomallinnuksen, ilmakehän
pienhiukkastutkimuksen, ilmaston- ja säänmuokkauksen pariin.
Onneksi meillä on Suomessa hyvä koulujärjestelmä, joka voi
mahdollistaa jokaiselle todellisen paikan vaikuttajana tulevaisuuden
ympäristötietoisessa yhteiskunnassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti