Keskustellaanpa muutama sana suomalaisesta palautteenantokulttuurista. Höhhöö. Kuulen jo muutaman hörähdyksen. Eihän Suomessa anneta palautetta. Ainakaan millään asiallisella tavalla. Hampurilaismalli? Oli trendi joskus 1980-luvulla.
Korjaava palaute eli tuttavallisemmin kritiikki on meille usein vaikeinta käsitellä. Kritiikin saaminen ahdistaa, asetumme heti puolustuskannalle. Mitä, minäkö? Enkä! Kritiikin saaja voi myös ahdistua ja potea syyllisyyttä virheistään.
Korjaava palaute ei nolaa vaan etsii ratkaisuja
Suuri merkitys ahdistuksen vähentämisessä on, miten korjaava palaute annetaan. Esimerkiksi some on täynnä näsäviisaita, jotka huomauttelevat meitä virheistä. Tuossa on virhe, tuo nyt vasta tyhmä mielipide olikin. Tuo on väärin ja tämä meni pieleen. Korjaa se.
Mitä jos emme osoittelisikaan virhettä ja asettaisi toista noloon asemaan, vaan keskittyisimme mieluummin asian korjaamiseen?
Tässä vaiheessa voidaankin unohtaa jo termi kritiikki ja keskittyä vain korjaamiseen. Sehän on palautteemme tarkoitus, muuttaa toimintaa jotenkin toisenlaiseksi, jotta jatkossa pääsemme parempaan lopputulokseen.
Tavoite ei ole nolata toista. Tärkeintä korjaavassa palautteessa on ratkaisukeskeisyys.
Näin annat korjaavaa palautetta
- Varmista hyvä ympäristö palautteelle. Kysy onko hetki aikaa, pyydä sivummalle
- Tarkista palautteen oikeellisuus, mitä oikeasti tapahtui, mitkä ovat faktat. Sano ääneen tulkintasi: Olen havainnut, että olet ollut useasti myöhässä/väsynyt/pahantuulinen
- Kysy toiselta arvio omasta tilanteestaan. Miten itse näet tilanteen, oletko väsynyt, onko kaikki hyvin, miten voit? Mitä sinun mielestäsi tässä hankalassa tilanteessa tapahtui?
- Esitä konkreettinen toive ja perustelut. Minulla olisi toive, että tämän syksyn aikana saisimme tämän asian hoidettua, jotta pääsemme parhaaseen tulokseen
- Ole nöyrä. Olisin itsekin voinut toimia tässä paremmin ja antaa tarkemmat ohjeet
- Unohda ongelman synnyn vatvominen. Suuntaa keskustelu ja ajattelu toivottuun lopputulokseen
- Pohtikaa konkreettisia keinoja tavoitteen saavuttamiseksi
- Pyri rakentamaan luottamusta ja arvostavaa vuorovaikutusta välillenne. Ylläpidä positiivisen palautteen kulttuuria. Tunnista toisen osapuolen kritiikinkestokyky
- Rakenna luottamusta käyttämällä me-muotoa. Unohda sinä-syyttelyt: ”sinä olet tuollainen vaikea ja sinä aina teet noin tyhmästi…” Pikemminkin: Miten me voisimme yhdessä päästä parempaan lopputulokseen?
- Monessa työyhteisössä kannustetaan ideointiin. Joskus ideoitakin pitää torpata, mutta hellästi. Tärkeää on osoittaa, että idea on kuultu ja noteerattu
- Voit haastaa lempeästi idean antajan: mikä olisi konkreettinen suunnitelma, millä ajalla ehtisit tämän tehdä. Sopisiko jos tekisit nämä kiireelliset asiat ensin tähän päivään mennessä ja jos sitten jää aikaa, voidaan katsoa tätä asiaa uudestaan
- Palautekeskustelun lopuksi voi vielä kysyä toiselta, mitä mieltä olet tästä nyt. Onko tämä ok? Mikä on seuraava konkreettinen askel, miten edistät asiaa. Ja sitten vaan: let’s do it
Kun saat itse korjaavaa palautetta...
- Suostu kuuntelemaan, älä väitä vastaan
- Kysele, kunnes ymmärrät, mistä toinen puhuu. Kysy, mitä sinun pitäisi tehdä. Kysy, mitä toinen tekisi sinun tilanteessasi
- Pelasta tilanne pudottamalla aseet, hengitä syvään, pahoittele. Kiitä asian esiintuomisesta, vaikka kuinka kyrsisi
Rakenna luottamusta kiitoksin
Luottamusta voi rakentaa kehumalla ja kiittämällä. Ihminen tarvitsee paljon kehuja, jotta hän jaksaa. Perustarpeemme on tulla hyväksytyksi.
Ihmisen suoriutuminen paranee merkittävästi, kun häntä kiitetään. Sekä positiivisen palautteen antajan että saajan stressihormonit laskevat ja hyvänolon hormonit heräävät, vaikutukset voivat kestää pitkäänkin.
Sama pätee myös kriittiseen palautteeseen. Muistat varmasti ikuisesti, kun sait huudot joltakin.
Kiitä ja tule kiitetyksi. Tärkeää on oppia myös ottamaan vastaan kehuja. Kehuja antava tuntee helposti olonsa torjutuksi, jos kiitoksen saaja kiemurtelee, että eihän tämä nyt mitään ole.
Kun saat kehuja, sano vähintään: kiitos.
Kiitos tästä blogin ideasta Montevistan toimitusjohtaja ja Happy at Work -valmentaja Riikka Pajuselle, Aller Median toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälälle sekä Specia ry:n väelle Uuden työn johtaminen -tapahtuman järjestämisestä 27.10.2017. Olette mahtavia ja inspiroitte minua suuresti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti