Luottamus on
yksi mielenkiintoisimmista teemoista, joka liittyy tämän päivän johtamiseen ja
työhyvinvointiin liittyvään tutkimukseen. Luottamuksella voidaan kärjistäen
joko tappaa yritys, tai saada myyntikäyrät nousuun.
Ensinnäkin
asiakkaan on pystyttävä luottamaan yrityksen tarjoamaan tuotteeseen tai
palveluun. Lisäksi hänen on voitava luottaa palvelun toimitukseen. Asiakkaan on
luotettava, että palvelu tai tuote ei ole hengenvaarallinen, myrkyllinen,
pilaantunut tai ettei se jää netistä tilattuna seilaamaan bittiavaruuteen.
Asiakkaan on luotettava, että tuote ei mene rikki ensimmäisellä käyttökerralla.
Tärkeää on myös luottaa siihen, että hyväksi markkinoitu tuote täyttää
lupauksensa. Jos asiakas ei luota tuotteeseen, hän jättää sen ostamatta ja
tekee ostoksensa muualla. Näin imago kärsii ja yritys alkaa nopeasti tippua
kilpailussa. (Ensio Miettinen ja Risto Harisalo: Luottamuspääoma - yrittäjyyden
kolmas voima)
Kuva: www.cmad.fi |
Luottamus
voi kadota nopeasti ja myös vahingossa. Menisitkö uudelleen samalla kirurgille,
joka teki edellisellä kerralla leikkausvirheen? Kävisitkö parturilla tai
kampaajalla, joka sohaisee toistuvasti haavan korvaasi tai päänahkaasi?
Kun
luottamus on mennyt, luottamuksen pelastaminen vaatii aktiivisia toimenpiteitä.
Kun asiakkaat järkyttyivät H&M -vaateketjun angoravillan hankintamenetelmistä
Kiinassa, H&M irtisanoutui saman tien angoratuotteistaan, jotta luottamus
kuluttajien ja yrityksen välillä säilyy. (www.aamulehti.fi/)
Luottamus on
tärkeää myös eri instituutioiden välillä, eli esimerkiksi
alihankintatoiminnassa ja yhteistyössä viranomaisten kanssa. Yrityksellä kuluu
hurjasti turhaa aikaa, jos se joutuu toistuvasti selvittelemään sotkuja
viranomaisten kanssa tai odottaa viivästyneitä tilauksia alihankkijoiltaan.
Luottamuskeskustelussa
korostuu myös työntekijöiden ja johdon suhde. Työntekijöiden luottamus johtoon
on yrityksen kannalta merkittävää. Luottamus vaikuttaa siihen, kuinka
sitoutuneita ja motivoituneita työntekijät ovat. Työntekijöiden on luotettava
siihen, että johto toimii rehellisesti ja esimerkillisesti eikä nosta
esimerkiksi valtavia bonuksia työntekijöiden kärvistellessä pienellä palkalla
ja huonoilla työsopimuksilla. Tärkeää on kuunnella työntekijöitä ja luoda hyvä
keskusteluilmapiiri. Luottamus vähentää kontrollikustannuksia eli sitä, että
työntekijöitä on jatkuvasti holhottava ja suitsittava.
Luottamusjohtamista
tutkineen professorin, Anna-Maija Lämsän mukaan yrityksissä on tärkeää pystyä
säilyttämään vapauden tunne. Vapauden tunne puolestaan ei synny ilman sitä,
että johto luottaa työntekijöihinsä. Vapaus on luovuuden keskeinen edellytys.
Toisin sanoen emme saavuta innovaatioita, kehitystä, kasvua tai ylipäätään
tulosta, jos emme luota toisiimme. (www.pienyrityskeskus.aalto.fi/)
Toki
luottamuksen tarve pätee myös työntekijöiden välillä. Yhteistyö on vaikeaa, jos
kollegaan ei pysty luottamaan. Kilpailu lisääntyy ja työteho laskee, jos
luottamus yhteisössä on vähäistä. Kyttääminen ja juoruilu lisääntyvät.
Luottamus on tunne, joka syntyy vähitellen. Se ei ole ostettavissa. Luottamus syntyy, kun sovituista sitoumuksista pidetään kiinni, toimitaan normien mukaan eikä käytetä luottajaa hyväksi tilaisuuden tullen. Niin työntekijällä, yhteistyökumppanilla kuin asiakkaallakin on oltava varmuus siitä, ettei yritys riistä. Vain siten syntyy kestäviä työsuhteita ja asiakassuhteita. Luottamus edellyttää läsnäoloa, hyvää keskusteluyhteyttä ja aikaa kuunnella.
Tutkijan mukaan luottamus syntyy, kun asioita tehdään yhdessä ja alkaa syntyä yhteisiä kokemuksia. Pienetkin valinnat vaikuttavat. Millaisen vaikutelman työyhteisö saa esimerkiksi esimiehistään, jos pomoilla on erillinen kahvihuone, versus että koko yhteisö juo kahvinsa samassa tilassa? Se, että esimies myöntää kolme päivää sairauslomaa ilman lääkärintodistusta lisää enemmän luottamusta verrattuna siihen, että hän vaatii todistuksen heti ensimmäisestä päivästä alkaen.
Tässä
vaiheessa rivien välistä voi jo lukea, että luottamuksen puute on kallista.
Työterveyshuollon kustannuksissa syntyy säästöä, kun esimies myöntää
pikkuflunssiin sairauslomat itse. Työntekijä myös paranee todennäköisesti
nopeammin ja hän pääsee aiemmin töihin, jos hänen ei tarvitse raahautua kipeänä
hakemaan sairauslomastaan todistusta. Kahden kahvihuoneen vaatimat tilat ja
niiden ylläpito on luonnollisesti myös kalliimpaa kuin yhden. Jos asiakkaat
ovat tyytymättömiä, jatkuvien reklamaatioiden selvittely puolestaan vie aikaa
itse tuotannolta ja tulee niin ikään kalliiksi.
Tuore tuulahdus luottamuksesta on työhyvinvointipalkinnoillakin jalustalle nostettu ohjelmistoyritys Vincit. Vincit antaa kuukausittain yhden työntekijän tehdä yhden päätöksen. Vincitin mukaan päätöksen toteuttamiselle ei ole budjettia, sääntöjä tai ohjeita. Ainoana rajoitteena on, että päätöksen tulee tehdä Vincitistä entistäkin parempi työpaikka.
Moni
ulkopuolinen ihmettelee, eivätkö työntekijät käytä tätä päätösvaltaansa väärin.
Vinicitistä sanotaan, että he palkkaavat ainoastaan työntekijöitä, joihin he
luottavat. He antavat työntekijöidensä valita itse omat työvälineensä,
koulutuksensa, tavoitteensa ja jopa tiiminsä. Kun työntekijä saa toteuttaa
intohimoaan ja osaamistaan vapaasti, hän on kaikkein tuottavimmillaan. (www.utopiavincit.com/)
Tiedoksi vielä, että Vincitin tulos on kymmenkertaistunut neljässä vuodessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti